Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.04.2023/Pykälä 13

YMPAR 12.04.2023 § 13  

107/11.03.02/2023  

Jätehuoltoviranomaiselta saadun tiedon mukaan kiinteistö 834-403-3-199 ei kuulu kiinteistöittäisen jätehuollon piiriin. Kiinteistöllä sijaitsee asuinrakennus, jota käytetään vakinaiseen asumiseen.

Jätehuoltoviranomainen on lähestynyt kiinteistön haltijaa kirjeellä, jossa on pyydetty toimittamaan selvitys kiinteistön jätehuollon järjestämisestä. Selvitystä ei toimitettu. Jätehuoltoviranomainen on siirtänyt asian seudullisen ympäristönsuojelun käsiteltäväksi valvontapyynnöllä 24.5.2022. Seudullinen ympäristönsuojelu on kehottanut kiinteistön haltijaa 4.8.2022 lähetetyllä kirjeellä liittämään kiinteistön jätehuollon piiriin ja toimittamaan kirjeen liitteenä olevan selvityslomakkeen kiinteistön jätehuollon järjestämisestä 9.9.2022 mennessä. Koska edellä mainittuja toimenpiteitä ei toteutettu, lähetettiin 2.11.2022 uusi kehotus, jossa toimenpiteet kehotettiin toteuttamaan 2.12.2022 mennessä. Seudulliselle ympäristönsuojelulle tai jätehuoltoviranomaiselle ei ole toimitettu tietoa siitä, että kiinteistölle olisi järjestetty jätehuolto. Tämän vuoksi kiinteistön haltijalle lähetettiin 9.1.2023 kuulemiskirje uhkasakkomenettelyn käynnistämiseen liittyen. Selvitystä pyydettiin 20 vuorokauden kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsottiin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje annettiin postin kuljetettavaksi. Kiinteistön haltija ei ole toimittanut selvitystä eikä ole ollut muutoinkaan yhteydessä asiasta seudulliseen ympäristönsuojeluun tai jätehuoltoviranomaiseen 3.4.2023 mennessä.

Lainsäädäntö

Jätelain (646/2011) 32 §:n mukaan kunnan on järjestettävä vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Jätelain 41 §:n 1 mom. mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on (6 §). Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten (40 §).

Jätelain 129 §:n 1 mom. mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Tammelan kunnassa sovellettavien jätehuoltomääräysten 4 §:n mukaan liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Jätteenkuljetusta varten kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka, johon sijoitetaan kerättävää jätettä varten tarvittavat jäteastiat. Jätteen haltijan tulee viedä kunnallisen yhdyskuntajätehuollon piiriin kuuluva jäte kiinteistöittäistä jätteenkuljetusta varten järjestettyyn jäteastiaan.

Jätehuoltomääräysten 6 §:n mukaisesti Tammelan kunnan alueella kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään sekalaisen yhdyskuntajätteen jätteenkuljetukseen tapahtuu ottamalla yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljettajaan ja tekemällä sopimuksen jätteen noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä jätehuoltomääräysten mukaisesti. Sovittuaan liittymisestä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen, kiinteistön haltija järjestää kiinteistölle jätteiden keräyspaikan sekä hankkii siihen tarvittavat jäteastiat. Kaikilla kiinteistöittäisen jätteenkuljetuksen piiriin kuuluvilla kiinteistöillä tulee olla käytössään vähintään sekalaiselle yhdyskuntajätteelle tarkoitettu jäteastia (7 §). Lähekkäin sijaitsevat kiinteistöt voivat sopia yhteisen jäteastian eli kimppa-astian käytöstä (8 §).

Tammelan kunnan hallintosäännön mukaan ympäristölautakunta toimii Tammelan kunnassa jätelain 24 §:ssä tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

Uhkasakkolain (1113/1990) 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella (juokseva uhkasakko). Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. Uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta (7 §). Uhkasakkolain 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain 34 §:ssä säädetään.

Toimenpidevaatimus 

Kiinteistö tulee liittää kiinteistöittäisen jätehuollon piiriin:

-          liittymällä ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen; tai

-          sopimalla yhteisen jäteastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa olevan lähikiinteistön kanssa.

Liittymisestä tulee ilmoittaa jätehuoltoviranomaiselle.

Toimenpiteen kohtuulliseksi toteuttamisajaksi katsotaan kaksi kuukautta siitä, kun asianomainen on saanut todisteellisesti tiedon uhkasakon asettamisesta. Määräajassa on huomioitu seuraavat asiat: 1) jäteastian hankkiminen; astioita myydään useissa kaupoissa sekä jätteenkuljettajien toimesta 2) jätteenkuljetussopimuksen tekeminen; sopimuksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse, postitse tai paikan päällä käymällä 3) ilmoittaminen jätehuoltoviranomaiselle kuljetussopimuksen tekemisestä; ilmoituksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse, postitse tai paikan päällä.

Koska kiinteistön tila ei ole jätelain mukainen ja kiinteistön haltijaa on useaan otteeseen ohjeistettu ja kehotettu tilanteen korjaamiseksi, eikä kiinteistön haltija ole tuonut esille mitään hyväksyttävää syytä toimenpiteen tekemättä jättämiselle, on kiinteistön haltijalle syytä asettaa uhkasakko edellytetyn toimenpiteen hoitamiseksi. Ottaen huomioon asian laatu, kohtuulliseksi uhkasakon määräksi katsotaan yhteensä 500 euroa.

Muutoksenhaku 

Muutosta haetaan Hämeenlinnan hallinto-oikeudelta. Valitus on tehtävä kolmenkymmenen (30) päivän kuluessa tiedoksisaannista, tiedoksisaantipäivää lukuun ottamatta. Päätös toimitetaan asianomaisille saantitodistuksellisena kirjeenä. Valitusosoitus on liitteenä.

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: Ei

Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66 §, 20.12.2010):

Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen: Ei

Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen: Ei

Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen: Ei

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa: Ei

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Veera Hyvärinen, puh. 050 5640049

Esittelijä:  Tekninen johtaja Jari Kauppi

Päätösehdotus: Tammelan ympäristölautakunta velvoittaa kiinteistön 834-403-3-199 haltijan toteuttamaan toimenpidevaatimuksen ensimmäisen kappaleen mukaiset toimet kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista hänelle nyt asetettavan viidensadan (500) euron suuruisen sakon uhalla.

Käsittely kokouksessa: Ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg esitteli asiaa kokouksessa ja poistui ennen tämän pykälän päätöksentekoa.

Päätös:  Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.