Sivistyslautakunta
Pöytäkirja 19.03.2025/Pykälä 20

SIVLA 19.03.2025 § 20  

290/12.06.00.06/2024  

Varhaiskasvatuslain (540/2018 24 §) mukaan varhaiskasvatuksen järjestäjän on huolehdittava varhaiskasvatuksen arvioinnista. Arvioinnin tarkoituksena on turvata varhaiskasvatuksen toteuttamisesta lain mukaisesti, tukea varhaiskasvatuksen kehittämistä ja edistää lapsen kehityksen, oppimisen ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Varhaiskasvatuksen järjestäjän tulee arvioida antamaansa varhaiskasvatusta sekä osallistua ulkopuoliseen toimintansa arviointiin. Arviointien keskeiset tulokset tulee julkistaa.

Tammelassa on toteutettu kolme arviointia tammi-helmikuuna aikana: asiakastyytyväisyyskysely, laadun arviointi ja tuen vaikuttavuuden arviointi. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmat laaditaan toimintakauden alussa elo-lokakuun aikana tai lapsen aloittamiskuukaudesta kahden kuukauden aikana. Lasten varhaiskasvatussuunnitelmia arvioidaan aina tarvittaessa tai vähintään kerran vuodessa kevätkauden aikana.

Kolmitahoinen arviointi osoitti, että varhaiskasvatuksen laatu toteutuu Tammelassa erittäin hyvin. Lasten huoltajat arvioivat varhaiskasvatuspalveluita webropol-kyselyn likert asteikolla (1-5, josta 5=erinomainen). Kyselyn vastausprosentti oli 62 %. Huoltajista lähes kaikki suosittelisivat lapsensa varhaiskasvatuspaikkaa myös muille. Varhaiskasvatuksen henkilöstö sai paljon kiitosta työstään, toiminta arvioitiin monipuoliseksi, lapset viihtyvät ja asiakkaiden toiveet ja tarpeet otetaan huomioon. Myös englannin kielisuihkutus sai kiitosta. Kehittämiskohteina havaittiin monipuolisen tiedon jakaminen lapsen päivästä.

Varhaiskasvatuksen työntekijät arvioivat varhaiskasvatuksen laatua Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen Karvin varhaiskasvatuksen laadunarviointimittarilla. Arvioinnin kohteena oli vuorovaikutuksen sensitiivisyys ja ilmaisun tavat. Arviointi toteutettiin Karvin laadunarviointijärjestelmässä kyselylomakkeella. Kyselyn vastausprosentti oli 88 %. Tulosten perusteella henkilöstön läsnäolo lasten kanssa on vahvaa ja lapsia lähestytään sensitiivisesti. Läsnäolo on edellytys lasta kunnioittavaan lähestymistapaan ja lasten vuorovaikutustaitojen kehittymiseen. Lasten identiteetin, toimintakyvyn ja hyvinvoinnin kannalta on keskeistä, että lapset pääsevät harjoittelemaan vuorovaikutustaitojaan, kuten itsensä ilmaisemista ja muiden ymmärtämäistä yhdessä aikuisen kanssa. Lapsen aloitteisiin vastataan vastaanottavaisesti, jolloin hän tulee kuulluksi ja huomioiduksi omana itsenään. Aikuisen ymmärtävällä kohtaamisella harjoitellaan ja vahvistetaan lapsen tunne- ja vuorovaikutustaitojen kehittymistä. Arviointi vahvisti, että henkilöstön kyky myönteiseen ja sensitiiviseen vuorovaikutuksen opettajina on vahvaa sekä henkilöstöllä on kykyä ymmärtää lasten erilaisia ilmaisun tapoja. Arvioinnin tuloksena huomiota tulee jatkossa kiinnittää lasten kiireettömään kohtaamiseen päivän eri tilanteissa ja erilaisiin lasten tunteiden säätelyä tukevien tapojen hyödyntämiseen arjen tilanteissa.  

Varhaiskasvatuksessa lapsen tarvitsema tuki toteutetaan inklusiivisesti lapsen ryhmässä. Lapsen kehityksen ja oppimisen tuki sisältää pedagogisen ja rakenteellisen tuen sekä lapsen hyvinvointia tukevia järjestelyjä. Pedagogisia järjestelyjä Tammelassa ovat varhaiskasvatuksen erityisopettajan, varhaiskasvatuksen pedagogisen asiantuntijan tai varhaiskasvatuksen sosionomin tuki, varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitajien tuki, lapsikohtainen ohjaaminen, erityisten apuvälineiden käyttö sekä tieto- ja viestintäteknologian käyttö esimerkiksi kommunikointiin käytettävä AAC-kansio. Rakenteellisia järjestelyjä ovat muun muassa ryhmän lapsimäärän pienentäminen sekä henkilöstön mitoitukseen tai rakenteeseen liittyvät ratkaisut. Hyvinvointia tukevia muita järjestelyjä ovat esimerkiksi sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijoiden antama ohjaus ja konsultaatio.

Tuen vaikuttavuuden arvioinnin avulla moniammatillinen henkilöstö arvioi sovittujen tukitoimien toteutumista lapsiryhmän toiminnassa. Arvioinnin tuloksena henkilöstö on sitoutunut tuen toteuttamiseen lapsen ryhmässä ja suunniteltu tuki on tuonut tulosta lasten kehityksessä ja oppimisessa. Inklusiivisesti toteutetut ratkaisut ovat osoittautuneet toimiviksi varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. Erityisesti lapsiryhmien toiminnassa on panostettu tunne- ja vuorovaikutustaitojen sekä kielellisten taitojen kehittämiseen. Kaikissa päiväkodeissa toimitaan ProVaka-toimintamallin mukaisesti ja perhepäivähoidossa on alkanut Piki-tunnetaito-ohjelma. Kaikissa yksiköissä käytetään esimerkiksi kuvatukia osana lapsiryhmän toimintaa. Lapsiryhmän joustava jakaminen pienryhmätoimintaan, selkeät leikkiympäristöt sekä erityispedagogisen henkilöstötiimin jalkautuminen lapsiryhmiin ovat olleet eduksi tuen toteutumisessa. Päiväkodeissa käy säännöllisesti monialaisia asiantuntijoita, kuten toimintaterapeutti, toteuttamassa lapsen yksilöllistä tukea. Monialainen yhteistyö lapsen ryhmässä antaa lapselle mahdollisuuden osallistua ryhmän toimintaan lapsen omassa toimintaympäristössä.

Valmistelija: Kasvatuspäällikkö Paula Laakso, puh. 050 372 2267

Esittelijä:  Sivistysjohtaja

Päätösehdotus: Lautakunta päättää merkitä arvioinnit tietoonsa saatetuksi.

Käsittely: Kasvatuspäällikkö Paula Laakso saapui kokoukseen klo 17:03 esittelemään asiaa lautakunnalle ja hän poistui kokouksesta klo 17:53 ennen päätöksen tekoa.

Päätös:  Päätösehdotus hyväksyttiin.