Kunnanhallitus
Pöytäkirja 20.09.2021/Pykälä 224

KHALL 20.09.2021 § 224  

291/00.01.03/2021  

Kunnanvaltuusto merkitsi tiedokseen kokouksessaan 31.5.2021 § 39 arviointikertomuksen vuodelta 2020 ja pyytää kunnanhallitukselta kunta­lain mukaisen selvityksen arviointikertomuksesta aiheutuvista toimenpi­teistä niin, että ne voidaan käsitellä kunnanvaltuuston kokouksessa 31.7.2021 päättyvän toimikauden aikana, kuitenkin viimeistään syys- tai lokakuussa pidettävässä kunnanvaltuuston kokouksessa.

Toimenpide-ehdotusten lisäksi kertomuksessa oli useita muitakin kysy­myksiä, joihin on pyydetty toimialoilta vastauksia.

1. Miten kunta on onnistunut kunnan hankintojen kilpailutuk­sessa? (arviointikertomuksen s.5)

Tarjouspyynnöissä hinta ei ole ainoa kriteeri, vaan tarjoajilta vaaditaan hankintaan liittyen erilaisia kelpoisuusehtoja ja tarjottaville tuotteille tai palveluille on määritelty vähimmäisvaatimukset. Hinta on usein toimiva valintaperuste, koska kaikkien tarjoajien on täytettävä asetetut laatu- ja toimintavarmuusvaatimukset, jolloin kaikki ehdot täyttävät tarjoukset ovat lähtökohtaisesti riittävän laadukkaita. Hinta on valintakriteerinä yk­siselitteinen ja pienentää riskiä valituskierteestä, mitä mahdollisesti tul­kinnanvaraiset laadulliset arvioinnit voivat aiheuttaa. Tarjouspyyntöjä valmisteltaessa onkin varattava riittävästi aikaa siihen, että laatu-, kel­poisuus- ja toimintavarmuusvaatimukset tulevat sellaisiksi, että ne kan­tavat koko sopimuskauden tarpeet. Näitä vaatimuksia voidaan käyttää myös tarjouspyynnössä valintaperusteina esimerkiksi pisteytysten muo­dossa silloin kun se on tarkoituksenmukaista. Riittävästi varattu aika mahdollistaa myös aikaa markkinakartoituksen tekemisen.

Kunnassa hankinnat kuuluvat laajan joukon toimenkuviin; toimialajohta­jien ja niiden joille hankintavastuuta on hallintosäännön mukaan an­nettu. Hankinnat vaativat usein aihealueen erityisosaamista, jota on parhaiten niillä, joiden käyttöön hankittava tuote tai palvelu tulee. Han­kintoihin liittyvää koulutusta on ollut tarjolla mm. Hallintoakatemian kou­lutuslisenssin kautta sekä toimialojen omien verkostojen kautta esim. Hansel.

2. Mitkä ovat kunnan alijäämäisen talouden tasapainotustoimenpi­teet? (s. 6)

Vuosi 2020 oli kuntatalouden osalta hyvä ja valtaosa kunnista teki yli­jäämäisen tilinpäätöksen. Myös Tammela teki merkittävästi talousarvi­oon nähden paremman tuloksen. Yli miljoona euroa ylijäämäinen tilin­päätös katkaisi useamman alijäämäisen tilikauden kierteen. Tämän va­raan on hyvä rakentaa tulevaisuutta. Talouden suunnan pitäminen yli­jäämäisenä vaatii nykytilanteen rehellistä tarkastelua ja uteliaisuutta muutoksien tarjoamiin mahdollisuuksiin.

Henkilöstömenot ovat suurin yksittäinen menoerä, johon kunnan ratkai­suvalta ulottuu. Näin ollen kunnan taloutta on jatkossa johdettava siten, että henkilöstömenot eivät kasva vaan palveluverkkoa mitoitetaan tar­vetta vastaavaksi.

3. Miten voidaan vahvistaa kunnan hallinto- ja talousosaamista päätöksenteon tueksi? (s. 7)

Yksiselitteisen vastauksen antaminen on haastavaa ja vaatisi asian sy­vällisempää käsittelyä. Ensin tulisi avata yksityiskohtaisesti ne osa-alu­eet, joihin kaivataan jatkossa nykyistä syvällisempää osaamista, jolloin voidaan henkilökuntaa kouluttaa näihin osa-alueisiin.

On selvää, että henkilöstövaihdokset ovat laskeneet suoritustasoa. Sa­manaikaisesti osaajien joukko on pienentynyt ja nykyinen henkilöstömi­toitus on koettu liian pieneksi. Asia ei tule ratkeamaan vain lisäämällä henkilöstön määrää. Vähintäänkin yhtä merkityksellistä on muuttaa kun­nan prosesseja päällekkäisiä työvaiheita poistaen ja tehtäväkohtaisia vastuita selkeyttäen. Myös ohjelmistojen ajantasaisuuteen ja niiden käy­tön osaamiseen on syytä kiinnittää huomiota. Manuaalisen työn määrää on vähennettävä ja automatisoinnin mahdollisuudet on otettava käyt­töön. 

4. Kuntastrategia (s. 8)

Kuntastrategia koostuu visiosta, arvoista ja neljästä poikkihallinnolli­sesta kehittämisohjelmasta. Kunnan visio ja etenkin arvopohja on luon­teeltaan aikaa kestävä, eikä näitä johtamisen työkaluja tule päivittää valtuustokausittain, mikäli ei ole painavia perusteita.

Poikkihallinnolliset kehittämisohjelmat päivitettiin viime valtuustokau­della ja ovat edelleen voimassa. Näiden kautta johdetaan kunnan kehit­tämistyö ja talousarvion valmistelu.

Edessä olevat toimintaympäristön muutokset muuttavat kuntakenttää peruuttamattomasti. Näin ollen, kunnan strategiaprosessi on syytä käynnistää alkaneen valtuustokauden myötä. Prosessi käynnistyy lop­puvuonna 2021.

5. Asiakas- ja tehtävälähtöiset palveluprosessit / Osallistava budje­tointi (s. 9)

Maaseudun Sivistysliitto kutsui kunnan yhdeksi pilottikunnaksi Sosiaali­sesti kestävä maaseutu -hankkeeseen. Tämä mahdollisti osallisuuden ylläpidon kunnan ja kuntalaisten välillä. Kunnan omia osallisuustekoja ei järjestetty tarkasteluvuotena.

Osallistavan budjetoinnin osalta on syytä käydä periaatekeskustelu kun­nan päättäjien kanssa, jonka pohjalta valmistelu voi edetä. Tämä kes­kustelu tulee käydä syksyn 2021 aikana.

6. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / Norrintie 4:n tuleva käyttö (s. 9)

Vetovoiman ja tunnettavuuden painottuminen luontomatkailun infra-hankkeisiin on luonnollista, koska näihin on saanut rahoitusta. Kun puit­teet ovat kunnossa on mahdollista panostaa myös sellaiseen toimin­taan, joka tuottaa myös verotuloja.

Kumppanuuspöytää Norrintie 4:n koulurakennuksen tulevasta käytöstä ei pidetty toistaiseksi tarpeellisena toteuttaa, koska tiloja on tarkoitus ensin käyttää uuden yhtenäiskoulun rakentamisen aikana väistötiloina. Yhtenäiskoulun suunnittelu ja rakentaminen on erinäisistä syistä viiväs­tynyt ja tullee edelleen viivästymään eikä edes Norrintien väistötiloille ole vielä laadittua tarkkaa toteuttamissuunnitelmaa. Väistötilojen tar­peen tarkasta ajankohdasta ei ole vieläkään tietoa. Tilojen pysyvää käyttöä kannattaa suunnitella vasta sitten, kun on varmuus ja aikataulu tilojen vapautumisesta mahdollisesta väistötilakäytöstä. Tulevan käytön suunnittelun ehtii tehdä hyvin vielä väistötila-aikana. Tavoitetta asetetta­essa on oltu liian optimistinen koulukeskushankkeen etenemisestä.

7. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / Osallistavien tapah­tumien järjestäminen (s. 9)

Osallistavien tapahtumien järjestäminen loppui korona-pandemian alka­essa, kun kaikenlaiset kokoontumiset kiellettiin. Sähköisten kokousten maailmaan totuttautuminen vei oman aikansa ja energiansa. Osallista­mista olisi voitu tehdä sähköiseilläkin välineillä, mutta muuttuneissa olo­suhteissa resurssit eivät tähän riittäneet.

8. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / Palautejärjestelmä (s. 9)

Palautejärjestelmän kehittämistyö aloitettiin tarkasteluvuotena. Ensim­mäinen demoversio saatiin kunnan testattavaksi vuoden 2020 puolella. Demoversiosta saatu palaute ohjasi jatkokehittämistä, jonka myötä pa­lautejärjestelmä saatiin osaksi kunnan johtamisjärjestelmään vuonna 2021.

9. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / ELMA-ryhmän ko­koontuminen (s. 10)

Elma-ryhmää perustettaessa kunnalla oli palkattuna täysipäiväinen yri­tyskoordinaattori / elinvoimakehittäjä, jonka työpanosta ei ole voitu ko­konaisuudessaan korvata seudullisella yhteistyöllä tai kuntaan jääneellä henkilöstöllä. Elinvoimakehittäjän lopettaessa kunnan palveluksessa, oli juuri saatu lausunnot uudesta yritysvaikutusten arvioinnista, ja tässä yh­teydessä Hämeen Yrittäjät esitti yritysvaikutusten arvioinnin kehittä­mistä elinvoimavaikutusten arvioimiseksi. Koska esitys parantaisi ja laa­jentaisi vaikutusten arviointia entistä kattavammaksi, lähdettiin tätä sel­vittämään. Kunnan elinvoima on kuitenkin kokonaisuutena pitkälti riip­puvainen kunnan strategisista linjauksista, joten selvittämisen yhtey­dessä todettiin, ettei arviointikriteerejä voida tehdä yksittäisten viranhal­tijoitten näkemyksen perusteella, vaan luontevinta on määrittää kunnan elinvoimaisuuden kriteerit kunnan strategian päivittämisen yhteydessä syksyllä 2021 Kunnan strategian päivitys käynnistyy loppuvuonna 2021. Elma -ryhmä osallistetaan strategian päivitykseen ja tässä yhteydessä ryhmä pääsee päivittämään elinvoimavaikutuksien arvioinnin. Kaavoi­tuksen saralla ei akuutteja ongelmallisia asioita vuoden 2020 aikana tul­lut eteen, lisäksi korona rajoitti nähtävillä oloja ja yleisötilaisuuksia, mutta syksyllä 2021 Torron osayleiskaava on etenemässä ehdotusvai­heeseen ja Elma-ryhmän kommentoitavaksi.

10. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / Tonttimyynti (s. 10)

Kunnan maanhankinta on hankalaa, sillä varteenotettavia myyjätahoja ei juurikaan ole. Kunnan kannalta alueen on oltava houkutteleva eli kun­nan keskusta-alueella tai sen laitamilla, jotta tonttikauppa alueen katu­jen ja kunnallistekniikan mittavien investointien jälkeen käynnistyisi kun­nolla. Lisäksi maa-alueen hinta on oltava sellainen, että kunnan vastuul­lisen talouspolitiikan periaatteet toteutuvat. Vaikka vuoden 2020 aikana tontteja ei juurikaan myyty, saatiin jo aikaisemmin hankituilla maakau­poilla kunnan halutulle asemakaava-alueelle Kytöön kaavoitettua ja ra­kennettua kunnallistekniikka katuineen yhdeksälle uudelle asuintontille.

11. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / kunnan vetovoima (s. 10)

Tammelan väestökehitys on ollut yli kymmenen vuotta negatiivisella uralla. Syntyvyys on laskenut alle viiteenkymmeneen henkilöön, kun vastaavasti kuolleisuus on noussut vuosi vuodelta, ylittäen merkittävästi kunnan luontaisen kasvun. Näin ollen kunnan väkiluku laskee myös jat­kossa, mikäli muuttoliike ei käännä suuntaa positiiviseksi.

Muuttoliike kääntyi positiiviseksi tarkasteluvuonna 2020. Suunnan kään­nös oli hyvin merkityksellinen, sillä vastaavaa ei tapahtunut kertaakaan aikaisemmin viimeisen kymmenen vuoden aikana.

Ilman vahvaa kuntabrändiä on vaikea menestyä. Kunnan tekemä brän­dityö on ollut menestyksellistä ja tulokset ovat kiistattomat. Kunnan nä­kyvyys on mediassa kasvanut viimeisen 4 vuoden aikana 40 prosenttia. Vahva ja tunnistettava brändi herättää mielenkiintoa mahdollisten tulo­muuttajien keskuudessa. Kunnan brändityötä tulee entisestään vahvis­taa, sillä paikkariippumaton työ on avannut uusia mahdollisuuksia mah­dollisten muuttajien keskuudessa. Asukasluvun kehitys ei ole ainoa merkityksellinen mittari, kun arvioidaan elinvoimaisuutta.

12. Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö / Kirjalliset kuvaukset (s. 10)

Työn ja työelämän perustilanteiden kirjallinen kuvaus toimijoiden kom­petensseista, henkilöstön hyvinvoinnin kokonaistilanteesta, työhyvin­vointia tukevien toimintojen määrittelystä ja johtamisesta oli tarkoitus to­teuttaa vuoden 2020 aikana. Kuvauksen laatiminen vaatii tutkimusta­soista tiedonkeruuta, jotta se kuvaa todellista tilannetta. Henkilöstöhal­linnon vähäiset resurssit olivat vuoden 2020 aikana sidottu uuden hen­kilöstö- ja palkkahallinnon ohjelman sekä uuden palveluntuottajan pe­rehdyttämiseen ja käytännön järjestelyihin. Korona-tilanne sitoi myös paljon henkilöstöhallinnon resursseja ohjeistuksien ja tiedottamisen osalta.

13. Hyvinvoiva, motivoitunut ja tuloksistaan tunnettu henkilöstö / kunnantalon henkilöstö (s. 11)

Koko kunnan henkilöstölle tehtiin henkilöstökysely 20.-31.9.2020. Ky­sely tehtiin toimialoittain: sivistys-, tekninen- ja hallintopalvelut. Kunnan­talolla työskentelee kaikkien toimialojen työntekijöitä, joten kyselyn tu­lokset eivät suoraan anna vastauksia vain kunnantalolla työskentelevien osalta. Hallintopalveluiden työntekijöistä lähes kaikki työskentelevät kunnantalolla, joten vastaus perustuu hallintopalveluiden henkilöstön vastauksiin.

Työnkuvia ja työprosesseja ei koettu selkeiksi. Tilannetta on korjattu päivittämällä sekä hallintosihteerien, että taloushallinnossa työskentele­vien tehtävänkuvat. Hallinnossa on ollut paljon henkilömuutoksia sekä käytettävien ohjelmistojen uudistuksia, joten työprosessien kuvaukset tullaan laatimaan tilanteen selkiydyttyä.

Hallinnon organisaatio koetaan liian ohueksi ja työntekijät väsyvät. Rek­rytointeja on pyritty hoitamaan mahdollisimman pikaisella aikataululla ja saamaan hallintoon ammattitaittoisia työntekijöitä. Haasteena on ollut kunnallisen kokemuksen omaavien hakijoiden puute.

Kunnantalolle tehtiin työterveyshuollon työpaikkaselvitys 12.10.2020. Yhtenä tuloksena selvityksessä todettiin mm. että hallinnon henkilös­töllä on liian suuri työmäärä. Hallinnon tehtävät ovat nykyään niin moni­mutkaisia, että uuden tiedon määrä ei ole enää hallittavissa. Tätä pyri­tään helpottamaan selkeytettävillä tehtävänkuvilla ja tiimityön kehittämi­sellä.

14. Kuntakonsernille asetettujen tavoitteiden toteutuminen (s. 16)

Kuntakonsernille ei asetettu toiminnallisia tavoitteita tarkasteluvuodeksi 2020. Kesällä 2021 kuntaan perustettiin konsernijohtoryhmä, jota johtaa kunnanjohtaja. Konsernijohtoryhmän tehtävänä on ylläpitää yhteistä ti­lannekuvaa ja jatkossa valvoa, että konsernille asetetut toiminnalliset tavoitteet etenevät asetetussa aikataulussa. Syksystä 2021 lähtien kon­serniyhtiöiden toimitusjohtajat antavat kunnanhallitukselle kvartaaleittain toimitusjohtajakatsauksen. Vuoden 2022 talousarviossa valtuusto aset­taa konsernille tavoitteet.

15. Toimenpide-ehdotukset (s. 17)

1. Vuositavoitteista (strategisista tavoitteista) on jäänyt merkittävä osa toteutumatta ilman selvitystä. Koronapandemialla ei tarkastuslautakun­nan käsityksen mukaan ole voinut kaikilta osin olla vaikutusta tavoittei­den toteutumatta jäämiseen. Miksi tavoitteet eivät ole toteutuneet?

Vastaus: Koronavuosi muutti kunnan arkea hyvin merkityksellisesti. Käytännössä kunnan johtoryhmä muuttui valmiusryhmäksi, jonka tehtä­vänä oli ylläpitää ja toimeenpanna valtiolta tulleet toimet. Tehtävä oli jo­kaiselle uusi ja aikaa vievä. Näin ollen, kunnan strategian edistäminen jäi tekemättä tarkasteluvuotena.

2. Miksi Tammelan Vuokra-asunnot Oy:lle ei ole asetettu toiminnan ja talouden tavoitteita kunnan talousarviossa?

Vastaus: Tarkempi vastaus kohdassa 14. Toiminnan ja talouden tavoit­teita ei ollut asetettu vuodelle 2020, mutta valtuusto tulee asettamaan talousarvion yhteydessä kuntakonsernille tavoitteet, joiden toteutumista valvoo vuonna 2021 perustettu konsernijohtoryhmä.

3. Kunnan elinvoimaa ei voida tarkastuslautakunnan käsityksen mu­kaan ulkoistaa. Miten kunnanhallitus aikoo kehittää kunnan elinvoimaa ja millä keinoilla?

Elinvoima on abstrakti käsite. Tammelan osalta on tarpeen käydä perin­pohjainen keskustelu siitä, mitä elinvoimalla tarkoitetaan Tammelassa. Tämän keskustelun myötä hallitus kohdentaa tavoitteisiin nähden riittä­vät resurssit niiden saavuttamiseksi. Kunnan edunmukaista on, että ta­voitteita edistetään omana työnä ja samanaikaisesti verkostoissa.

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: Ei

Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 0400 695 679

Tekninen johtaja Jari Kauppi, puh. 040 861 1788

Sivistystoimenjohtaja Pekka Lintonen, puh. 050 339 3675

Kaavoittaja Miika Tuki, puh 050 464 3274

Projektipäällikkö Hannu Jalava, puh. 050 521 9962

Henkilöstöpäällikkö Leena Ahola, puh. 050 569 6348

Hallintopäällikkö Petri Pakarimäki, puh. 040 809 5455

Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää, että se

1. hyväksyy toimialojen antamat selvitykset tarkastuslautakunnan arvi­ointikertomukseen vuodelta 2020, ja

2. esittää valtuustolle, että se hyväksyy toimialojen antamat selvitykset kunnanhallituksen selvityksenä tarkastuslautakunnan arviointikertomuk­seen vuodelta 2020, ja

3. esittää valtuustolle, että sen hyväksymät selvitykset saatetaan tie­doksi tarkastuslautakunnalle.

Käsittely kokouksessa: Keskustelun kuluessa kunnanhallitus teki vastauksiin seuraavat li­säykset:

1. Miten kunta on onnistunut kunnan hankintojen kilpailutuk­sessa?

Kunta ei ole onnistunut tuomaan riittävän avoimesti julki hankintojen kilpailutusta. Jatkossa hankinnat tulevat näkyä viranhaltijapäätöksinä kunnan nettisivuilla. Kunnan varoja tulee käyttää tarkkaavaisesti ja säästäen kunnan hankintasääntöjä noudattaen. Markkinavuoropuhe­lua tulee käyttää. Hankintoihin liittyvää koulutusta saa ilmaiseksi muun muassa Kuntaliitolta, Hankintakeinolta, Suomen yrittäjien han­kinta-asiamies verkostosta.

2. Mitkä ovat kunnan alijäämäisen talouden tasapainotustoimenpi­teet?

Vuoden 2020 tasapainottamistoimenpiteet ovat olleet veronkorotuk­sia. Koronatilanteesta johtuvat avustukset ovat osaltaan vaikuttaneet talouden tasapainottamiseen.

3. Miten voidaan vahvistaa kunnan hallinto- ja talousosaamista päätöksenteon tueksi?

Kouluttamisen ja asiantuntevan henkilöstön avulla voidaan vahvistaa kunnan hallintoa. Talousosaamista voidaan parantaa palkkaamalla kuntaan talousjohtaja.

4. Kuntastrategia

Kuntastrategiaan pitää saada jatkossa konkretiaa. Poikkihallinnollis­ten kehittämisryhmien tulee olla toimivampia ja aikaansaavia.

11. Vetovoima, tasokas asuminen ja yrittäjyys / kunnan vetovoima Menestyksekkään brändityön kiistattomat tulokset pitää näkyä jatkossa konkreettisina tuloksina.

15. Toimenpide-ehdotukset

1. Jatkossa pyrimme edistämään strategiaa voimakkaammin. Strate­gia on toiminnan punainen lanka ja ohjaa viranhaltijoiden valmistelu­työtä.

3. Elinvoimaa voidaan kehittää ELMA-ryhmän kautta. Elinvoimaohjel­man tulee olla osana kuntastrategiaa. Markkinoidaan muutenkin kuin matkailun näkökulmasta.

Päätös:  Kunnanhallitus päätti, että se

1. hyväksyy toimialojen antamat selvitykset tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2020, ja

2. esittää valtuustolle, että se hyväksyy toimialojen antamat selvitykset kunnanhallituksen kokouksessaan tekemin lisäyksin kunnanhallituksen selvityksenä tarkastuslautakunnan arviointikertomukseen vuodelta 2020, ja

3. esittää valtuustolle, että sen hyväksymät selvitykset saatetaan tiedoksi tarkastuslautakunnalle.