Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 12.03.2025/Pykälä 14

YMPAR 12.03.2025 § 14  

224/10.03.00.01/2024  

Tammelan Aurinkoniitty Oy hakee suunnittelutarveratkaisua ja poikkeamislupaa Aurinkoniityn aurinkovoimahankkeelle, joka sijoittuu Kaukolantien läheisyyteen Palstankulman alueella, noin viisi kilometriä Tammelan kunnan keskustaajamasta Pyhäjärven yli etelään. Hankealueelta on luoteeseen sijaitsevaan Forssan kunnan rajalle noin 6,5 kilometriä ja Forssan keskustataajamaan noin 7,5 kilometriä. Lisäksi etelässä sijaitsevan Someron kunnan rajalle on noin 8,5 kilometriä. Aurinkoniityn aurinkovoiman hankealue koostuu useammasta paneelikenttäalueesta ja on yhteensä noin 107 ha.

Hanke

Hankkeessa toteutettaisiin alueelle rakennettava aurinkovoimalan sähköasema (kytkemö-/kojeistorakennus, johdonvarsiliityntään tarvittavat laitteet ja komponentit), aurinkopaneelimoduulit sekä invertteri-muuntamoyksiköt. Hankkeeseen lisäksi kuuluu sisäiset sähkökaapelit, huolto- ja pelastustiet sekä suoja-aidat. Alueelle on varauksena myös rakentaa energiavarasto (BESS-järjestelmä).

Rakennettavissa aurinkovoimaloissa aurinkopaneelit koottaisiin suuremmiksi kokonaisuuksiksi (moduuleiksi). Paneelimoduulit asennettaisiin maa-asenteisina ja itä-länsi-suuntaan muodostuviksi paneeliriveiksi siten, että aurinkopaneelipuoli on suunnattu etelään. Paneelien rivijako ja paneelikulma valitaan aurinkopaneelimallin, käytettävissä olevan tilan sekä optimaalisen kulman aurinkoon nähden (asennuskulman) mukaan. Paneelimoduulien kokonaiskorkeus perustuksineen ja telineineen on noin 4,5-5,0 metriä maanpinnasta. Suoja-aidan korkeus on alle 2,5 metriä maanpinnasta, kuitenkin tarvittavat sähköturvallisuusmääräykset huomioiden.

Kaavatilanne

Hankealueella on voimassa Kanta-Hämeen maakuntakaava 2040. Maakuntakaavassa hankealueen halki idässä on esitetty ohjeellinen ulkoilureitti, joka on myös toteutettu osana Ilvesreittiä.

Pitkittäin hankealueen läpi on esitetty aluevarausmerkintänä maakaasulinja, joka kulkee Riihimäeltä Forssan seudulle ja sieltä edelleen Turun suuntaan. Maakaasulinjan hanketoimija Gasgrid on luopunut hankkeesta vuosien 2014-2015 aikana, ja ilmoittanut tuolloin maanomistajille kaasulinjan lunastus- ja ennakkohaltuunottoluvan lunastuksesta luopumisesta.

Lisäksi maakuntakaavassa hankealueelle aluevarausmerkintöinä on esitetty voimajohtomerkinnät ja ohjeellinen Forssa-Porras välinen uusi päävesijohtolinja. Muutoin maakuntakaavassa alue on ns. valkoista aluetta, eli sillä ei ole maakuntakaavassa osoitettu maankäyttöä.

Hankealueen pohjoisosassa on vähäiseltä osin voimassa Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaava. Yleiskaavassa alue on osoitettu maisemallisesti arvokkaana peltoalueena (MA) ja maa- ja metsätalousvaltaisena alueena (M).

Muulta osin hankealueella ei ole voimassa olevaa osayleiskaavaa, vaikkakin tällä osalla on ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä Kallio-Riihivalkama-Ruostejärvi osayleiskaavakartta.

Asemakaavoja ei alueella ole.

Hakijan esittämä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen tarve

Hankkeelle haetaan suunnittelutarveratkaisua Palstankulman alueelle missä ei ole voimassa olevaa yleis- eikä asemakaavaa. Hankealueille, jotka sijoittuvat Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaava-alueella haetaan poikkeamislupaa yleiskaavamääräyksistä, hanke mm. sijoittuu maisemapeltoalueelle, joka kaavassa on osoitettu perinteiseen viljelyyn.

Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamislupamenettelyn käyttäminen asemakaavan sijaan on perusteltua, sillä ne toimivat kevyempinä ja nopeammin toteuttavina menettelyinä, jolloin hanke voidaan toteuttaa nopeammalla aikataululla. Suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa tukee hankkeen liiketaloudellista kannattavuutta ja toteuttamiskelpoisuutta. Aurinkovoimahankkeen kohdalla suunnittelutarveratkaisu ja poikkeamislupa nopeuttaa Suomen siirtymistä energiahuollon omavaraisuuteen ja siirtymistä uusiutuviin energiantuotantomuotoihin.

Hankkeen katsotaan voivan sovittaa Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavan MA-alueelle peltoalueen maisemallista arvoa vähentämättä.

Hakijan perustelut

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 16 §:n mukaan suunnittelutarvealuetta koskevia säännöksiä sovelletaan myös sellaiseen rakentamiseen, joka ympäristövaikutusten merkittävyyden vuoksi edellyttää tavanomaista lupamenettelyä laajempaa harkintaa. Lain mukaan 16 §:ssä tarkoitetulla suunnittelutarvealueella, jolle ei ole hyväksytty asemakaavaa, edellyttää, että rakentaminen ei aiheuta haittaa asemakaavoitukselle, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle, on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saavutettavuuden kannalta, ja on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään saa johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Aurinkoniityn aurinkovoimahanke ei katsota aiheuttavan haittaa kunnan yleis- tai asemakaavoitukselle, eikä alueiden käytön muulle järjestämiselle (MRL 137 § /1). Hanke katsotaan olevan yhteensovitettavissa muiden maankäytön toimintojen kanssa niin, että se ei haittaa yhdyskuntatekniikan kehittämistä, liikenneväylien toteuttamista tai kunnan palveluiden kehittämistä (MRL 137 § / 2). Kokonaisuutena arvioiden hanke on mahdollista toteuttaa maisemallisesti sopivalla tavalla eikä se vaikeuta erityisten luonnon- tai kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista (MRL 137.1 § /3). Hankkeen ei katsota aiheuttavan merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia, kun alueelle rakennetaan hulevesien vaikutuksien ehkäisemiseksi ja estämiseksi hulevesien virtaamaa ja laatua sääteleviä rakenteita.

Hankkeen maankäytölliset edellytykset ja vaikutukset

Kaavallisesti hankealue sijoittuu vähäisesti Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaavan alueelle. Hankealue on kaavassa osoitettu suurimmaksi osaksi maisemapeltoalueeksi, jonka määräyksessä todetaan, että alueella saa harjoittaa normaalia viljelyä ja laiduntamista. Merkintään liittyy kehittämissuositus: peltoaukeilla olevat metsä- tai kivisaarekkeet sekä vanhat ladot ja makasiinit ovat osa perinnemaisemaa ja niiden säilyttäminen on suositeltavaa. Pellon reuna-alueiden käsittelyyn on kiinnitettävä huomiota, jotta rajapinnat niin alueen reunoilla kuin peltoalueen saarekkeiden osalta säilyttävät perinteisen maisemallisen ilmeensä. Osa alueesta on maa- ja metsätalousvaltaista aluetta (M), jolla määräyksen mukaan sallitaan maa- ja metsätalouteen liittyvä rakentaminen sekä haja-asutusluonteinen asuinrakentaminen. Lisäksi osayleiskaavassa on osoitettu valtakunnan verkon voimalinja. Kaavan yleismääräyksissä lisäksi mahdollistetaan tilakeskusten yhteyteen energiantuotantoa kuten lämpöä ja energiaa tuottavia pienvoimaloita ja/tai pientuulivoimaloita (kotitarvevoimala).

Suurin osa hankealueesta sijoittuu kaavoittamattomalle alueelle, mutta myös tällä osalla on ollut ehdotusvaiheessa nähtävillä Kallio-Riihivalkama-Ruostejärvi osayleiskaavakartta. Kaavaehdotuksessa on muutoin vastaavat merkinnät ja määritykset voimassa olevan yleiskaavan kanssa, paitsi että peltoalue on osoitettu maatalouden peltoviljelyyn varattuna alueena (MT) maisemapeltomerkinnän sijaan. Lisäksi mukana on vähäiseltä osin kyläasumisen aluetta (AT), jolla on määrätty, että alueelle voi sijoittua asumista ja maatalouselinkeinoa harjoittavaa toimintaa sekä muuta ympäristöön sopivaa, ympäristöhaittaa aiheuttamatonta elinkeinotoimintaa. Merkintään liittyy kehittämissuositus: Elinkeinotoiminnan ensisijainen sijoittumiskohde on olemassa oleva rakennuskanta kuten maatilojen tilakeskusten tuotantorakennukset.

Saman peltoalueen merkinnän ero kaavahankkeissa selittyy sillä, että Saari-Kaukola-Ojanen-Porras osayleiskaava on suurelta osin valtakunnallisesti arvokasta maisema-aluetta ja suurin osa kaavan peltoalueista kuului tähän alueeseen. Hankealueella oleva peltoalue jää valtakunnallisen maisema-alueen ulkopuolelle, mutta se kuuluu laajempaan peltoalueeseen, joka rajautuu valtakunnalliseen alueeseen. Vaikka kaavassa on todettu tälläkin peltoalueella olevan maisemallisia arvoja, ovat ne hankealueella jo vähäisempiä, mistä on osoituksena sekä maakuntakaava että Kallio-Riihivalkama-Ruostejärvi osayleiskaavan kaavavaraus, jossa ei enää maisemallista arvoa vastaavasti nähdä olevan.

Hanke sijoittuu kaavoituksen kannalta alueille, jolla ei kaavoittaessa ollut rakentamispainetta, eikä alueelle muutoinkaan ole ollut merkittäviä rakennushankkeita viime vuosina. Kaavan maankäytölliset ratkaisut hankealueella ja sen läheisyydessä ovat lähinnä olemassa olevan tilanteen toteavia, ilman uusia maankäytöllisiä avauksia - kaavoituksen uudet maankäytölliset avaukset ovat sijoittuneet lähinnä Ruostejärven että Pyhäjärven ranta-alueille, joissa on mahdollistettu vapaa-ajanasumisen käyttötarkoituksen muuttamista vakituiseen asumiseen.

Vaikkakaan kaavoituksessa ei ole osoitettu alueita energiantuotantoon, on uusiutuvan energian tuotantoa nostettu niissä esiin muutoin. Kaavoituksessa energiantuotannon on katsottu olevan käyttötarkoitukseltaan verrattavissa maa- ja metsätalouden sivuelinkeinoihin, ja sitä on pyritty edistämään nostamalla esiin tilakeskusten osalta tuulivoiman ja lämpövoimaloiden sijoittumispaikkana.

Hankkeesta on tehty Ramboll OY:n laatimana erilliset luontoselvitys ja hulevesiselvitys, sekä arvioitu muita vaikutuksia hankkeen hakemusperusteluissa. Lisäksi on laadittu Maanala Oy toimesta erillinen arkeologinen inventointi. Selvitykset ovat asian liitteenä, ja niistä ja hankkeen arvioiduista vaikutuksista on myös koottu yhteenveto asian liitteeksi.

Paikallisten taloudellisten vaikutusten osalta hyötyvät maa-alueensa toimintaan vuokranneet maanomistajat, jotka saavat suuremman korvauksen elinkeinostaan kuin viljelemällä peltoa tai hoitamalla metsää. Myös kunta ja kuntalaiset hyötyvät taloudellisesti kiinteistöveron muodossa. Lisäksi hankkeella olisi välillisiä vaikutuksia alueen elinkeinotoiminnalle etenkin rakentamisaikana. Elinvoiman osalta Tammelan kunnan hyväksymiskäsittelyssä olevassa elinvoimaohjelmassa on yhtenä tavoitteena edistää uusiutuvan energian käyttöä ja energiatehokkaita ratkaisuja.

Kuuleminen

Hakemuksesta pyydettiin lausunnot Hämeen ELY-keskukselta, Uudenmaan ELY-keskukselta, Hämeenlinnan kaupungin museolta (Kanta-Hämeen alueellinen vastuumuseo), Hämeen liitolta ja Etelä-Hämeen ympäristöterveydeltä. Hankealueen naapurikiinteistöt kuultiin kirjeitse, ja koska hankkeella arvioitiin olevan laajempaa vaikutusta, kunnan kotisivuilla ja Forssan lehdessä oli kuulutus hankkeesta kuulemisesta. Muistutuksia hankkeeseen tuli kuusi kappaletta, joista useammassa oli useita allekirjoittajia. Lausunnot ja muistutukset ovat kokonaisuudessaan liitteenä.

Hämeen ely-keskus totesi, että maisemavaikutuksia tulee vielä jatkosuunnittelussa arvioida lisää ja varmistaa, että erityisesti lähiasutukselle aiheutuvaa maisemavaikutusta voidaan lieventää. Maisema- ja kulttuuriarvojen vaikutuksia tulee havainnollistaa esimerkiksi havainnekuvia hyödyntäen ja etsiä lievennyskeinoja jatkosuunnittelussa.

Luonnon osalta ELY-keskus esittää, että rakennustyöt suoritetaan alueella pesintäkauden ulkopuolella syyskuun ja maaliskuun välisenä aikana. Haarapääskyjen pesäpaikat eli peltoalueella kolme latoa on säästettävä tai vaihtoehtoisesti on haettava poikkeuslupaa Varsinais-Suomen ELY-keskuksesta.

Hankkeen vaikutus pintavalunnan määrään on arvioitu kokonaisuutena pinnallisesti ja niitä tulee tarkentaa.

Ilmastovaikutusten arvioinnin osalta Hämeen ELY-keskus katsoo, että hankkeen hiilitaselaskelman laatiminen on lähtökohtaisesti aina suositeltavaa myös peltomaalle toteutettavissa hankkeissa.

ELY-keskus kehottaa huolellisesti harkitsemaan, täyttyvätkö hankkeessa suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisen edellytykset vai onko kaavoittaminen tarpeen, mutta toisaalta toteaa, ettei aurinkovoimahankkeiden luvitukseen vielä ole valtakunnallista lainsäädäntöä tai ohjeistusta.

Maakaasujohto tulee huomioida suunnittelussa, kunnes kaasujohdon merkintä poistuu maakuntakaavasta tai korvaava kaasujohto on rakennettu.

Uudenmaan ely-keskus toteaa liikenteen osalta, että aurinkovoimala sekä siihen liittyvät rakenteet tulee sijoittaa kokonaisuudessaan maantien suoja-alueen ulkopuolelle. Kulkuyhteydet hankealueelle tulee järjestellä pääsääntöisesti olemassa olevista liittymistä. Hulevesiä ja puhdistettuja jätevesiä ei saa johtaa maantien sivuojaan. Aurinkopaneeleista mahdollisesti aiheutuva heijastus ei saa vaikuttaa Kaukolantien liikennöintiin tai liikenneturvallisuuteen.

Hämeen liitto ilmoitti, ettei sillä ole varsinaista lausuttavaa lupahakemuksesta. Liitto kuitenkin korosti, että voimala-aluetta toteutettaessa tulee pitää huolta siitä, ettei Ilvesreitin yhteys katkea.

Kanta-Hämeen alueellinen vastuumuseo totesi, että aurinkovoimalan rakennustoimenpiteet on tärkeää suorittaa niin, ettei niillä vahingoiteta historiallisen ajan kohteita kuten alueella olevia rajamerkkejä. Hankkeen vaikutuksia maisemaan on arvioitu melko yleispiirteisesti ja arviointia tukisi, mikäli hankkeen vaikutuksia havainnollistettaisiin katseen korkeudelta tehdyillä havainnekuvilla. Museo esittää, että maisemaan kohdistuvia kielteisiä vaikutuksia vähennettäisiin ensisijaisesti tutkimalla paneelien sijoittelua maiseman ominaispiirteet huomioiden.

Etelä-Hämeen ympäristöterveys ilmoitti, ettei se lausu asiasta.

Muistutuksissa kyseenalaistettiin hankkeen tarve Tammelan kunnan kannalta ja avoimet peltoalueet hankkeen sijoituspaikkana. Etenkin maisemahaitat ja haitat asumisviihtyvyydelle koettiin suuriksi niin vakituisten kuin vapaa-ajanasujienkin kannalta. Myös luontovaikutuksia korostettiin nostamalla esiin mm. linnut, rikkakasvien leviäminen ja vesienhallinta. Vaikutukset virkistykselle ja vapaalle liikkumiselle koettiin suuriksi, ja nostettiin esiin esimerkiksi olemassa olevan virkistysreitin säilyminen ja hankealueen vaikutukset metsästykseen. Kulkuyhteyksistä oltiin ylipäätään huolissaan, etenkin rakentamisaikaisen liikenteen vaikutuksia alueen tiestöön ja asumisviihtyisyyteen korostettiin.

Hakija antoi vastineensa lausuntoihin ja muistutuksiin perustellen hanketta ja sen ratkaisuja. Vastineet ovat liitteenä.

Suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamispäätöksen perustelut

Suunnittelutarveratkaisun kannalta hanke sijoittuu suurelta osin kaavoittamattomalle alueelle, ja vaikka hankkeeseen saapuneessa palautteessa on esitetty asian ratkaisemista kaavoituksella, niin vallitseva käytäntö valtakunnassa on ollut suunnittelutarveratkaisu vastaavan kokoluokan hankkeissa. Näitä on ollut käsittelyssä suunnittelutarveratkaisuina myös seutukunnalla, esimerkkinä mm. Tammelan Luodesuolle sijoittunut hanke, joka oli Tammelan osalta alle 10 hehtaaria, mutta yhdessä Jokioisten kunnan puolelle sijoittuneen osan kanssa noin 70 hehtaaria. Haetun hankkeen alue ei ole niin poikkeuksellinen verrattuna muihin vastaavien hankkeiden alueisiin, että siinä olisi tarvetta asian ratkaisemiseksi kaavoituksella. Hankealueen rakentamispaine muutoin on vähäinen.

Hankealueen maanomistajat ovat vuokranneet maa-alueensa hankkeelle, ja näkevät hankkeen heidän elinkeinolleen kannattavampana kuin perinteisen maanviljelyn tai metsänhoidon. Myös kunnan kyläalueiden yleiskaavoituksessa on tunnistettu tarve maatalouden sivuelinkeinoille / vaihtoehtoisille elinkeinoille kuten puhtaan energian tuottamiselle ja pyritty mahdollistamaan sitä.

Poikkeaminen koskee varsin pientä osaa hankealueesta, ja kohdistuu kaavassa maisemapeltoalueeksi osoitetun alueen länsireunaan. Kokonaisuutena Saari-Kaukola-Ojanen-Porras -osayleiskaavan maisemapeltoalue on laaja, ja sen maisemallinen arvo kohdistuu enemmän itäosaan, joka rajautuu valtakunnallisesti arvokkaan maisema-alueen peltoihin. Länsireunan osalta maisemallinen arvo on vähäisempi, eikä vastaavaa maisemallista arvoa enää ole osoitettu ehdotusvaiheessa olevassa Kallio-Riihivalkama-Ruostejärvi -osayleiskaavassa, vaikka kyseessä on sama peltoalue.

Rakennushankkeena yksittäinen aurinkopaneeliyksikkö on vähäinen, ja myös sen perustamisratkaisut ovat kevyitä. Mikäli toiminta joskus päättyy, on alue palautettavissa nykytilaansa helpommin kuin perinteisemmän rakentamisen jälkeen. Aurinkovoiman vaikutukset tulevatkin sen monistettavuudesta, vaikkakin rakentaminen on yksittäisenä kevyt ja vähäinen, kattaa se kokonaisuutena laajan alueen ja näin myös vaikutukset kuten maisemavaikutukset kertautuvat.

Hankkeen yhteydessä on tehty asiantuntija-arvioita sen vaikutuksista alueeseen ja ympäristöön. Selvityksissä on esitetty toimenpiteitä ja tapoja, joilla hankkeen vaikutuksia voidaan vähentää. Saapuneissa lausunnoissa on myös esitetty tarkennuksia toimenpiteisiin vaikutusten pienentämiseksi. Muistutuksissa on nostettu esiin etenkin huoli maisemallisista vaikutuksista, vaikutuksista asumisviihtyvyyteen, luontoon / luontokokemukseen, sekä rakentamisaikaisista haitoista. Näitä kaikkia on mahdollista vähentää esitetyillä keinoilla, ja vaikkakaan maisemallisia vaikutuksia ei voida kokonaan välttää, voidaan niitäkin pienentää esitetyillä toimilla.

Edellä mainitut perustelut ja hankkeesta laaditut selvityksen huomioiden MRL 137 § mukaisesti suunnittelutarveratkaisusta ei aiheudu haittaa asema-, yleiskaavoitukselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle; se on sopivaa yhdyskuntateknisten verkostojen ja liikenneväylien toteuttamisen sekä liikenneturvallisuuden ja palvelujen saatavuuden kannalta; ja se on sopivaa maisemalliselta kannalta eikä vaikeuta erityisten luonnon tai kulttuuriympäristön arvojen säilyttämistä eikä virkistystarpeiden turvaamista. Rakentaminen suunnittelutarvealueella ei myöskään johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia. Poikkeamisluvan osalta samoilla perusteilla MRL 172 § mukaisesti poikkeaminen ei aiheuta haittaa kaavoitukselle, ei vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista, ei vaikeuta ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista, eikä johda vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: Ei

Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66 §, 20.12.2010):

Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen: Kyllä

Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen: Ehkä

Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen: Ehkä

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa: Ei

Valmistelija: Kaavoittaja Miika Tuki p. 050 464 3274

Esittelijä:  Tekninen johtaja

Päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää puoltaa suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan myöntämistä sillä edellytyksellä, että jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan hankkeen selvitykset ja saadut lausunnot hankkeen vaikutuksien hallitsemiseksi.

Asian käsittely: Kaavoittaja Miika Tuki oli läsnä klo 17.29-18.09 esittelemässä aurinkovoimahankkeeseen tulleita lausuntoja sekä suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan hakijan vastinetta. Hän poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Päätös:  Ympäristölautakunta päätti puoltaa suunnittelutarveratkaisun ja poikkeamisluvan myöntämistä sillä edellytyksellä, että jatkosuunnittelussa ja toteuttamisessa huomioidaan hankkeen selvitykset ja saadut lausunnot hankkeen vaikutuksien hallitsemiseksi. Päätösehdotuksen lisäksi ympäristölautakunta kehottaa harkitsemaan muuntamoiden sijoittelua asutukseen nähden.