Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 16.08.2023/Pykälä 36

YMPAR 16.08.2023 § 36  

60/10.02.03/2023  

Tammelan kunnanhallitus on päättänyt asettaa Kydön asuinalueen asemakaavapäivityksen luonnosvaiheen asiakirjat yleisesti nähtäville 5.6.-4.7.2023 sekä pyytää mahdollista lausuntoa. Asiakirjat ovat nähtävillä kunnan kotisivuilla Ajankohtaisissa kaavoissa osoitteessa: https://www.tammela.fi/asuminen-ja-ymparisto/kaavoitus-maankaytto-ja-rakentaminen/kaavoitus/vireilla-olevat-kaavahankkeet

Lausunnon antamiseen on annettu lisäaikaa.

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: Ei

Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66 §, 20.12.2010):

Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen: Ei

Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen: Ei

Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen: Ei

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa: Ei

Valmistelijat: Ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg, p. 03 4141 5267,

  Johtava rakennustarkastaja Jukka Laaksonen p. 03 4141 5320

Esittelijä:  Tekninen johtaja Jari Kauppi

Päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää antaa Kydön asemakaavamuutosluonnoksesta kunnanhallitukselle seuraavan lausunnon:

Hyvänä asemakaavaluonnoksessa nähdään tonttikoon kasvattaminen, joka antaa laajemmat mahdollisuudet rakennuspaikan järjestelyille sekä mahdollistaa tonteilla rakentamisesta vapaan luonnontilaisen alueen jättämisen.

Asemakaavaluonnoksessa on esitetty AO-merkinnällä erillispientalojen korttelialueita. Ranta-alueen AO-kortteleissa 820 ja 815 mahdollistetaan useamman erillispientalon rakentamisen. Suunnitelmallisuuden ja ennakoitavuuden mahdollistamiseksi on tarkoituksenmukaista määräyksiin tai kaavakarttaan määrittää erillispientalojen enimmäismäärät ja sijoittelut tonteille. Vastaavaa tarkennustarvetta ilmenee kortteleissa AM- ja AL-korttelissa. Määräyksissä näiden kortteleiden 820 ja 815 AO merkintä on hyvä eriyttää omakseen, koska muissa AO-merkinnällä varustetuissa kortteleissa ei liene mahdollista tonttikokonsa /-järjestelyiden takia sijoittaa useampaa erillispientaloa.

Erityisesti edellä mainituissa kortteleissa (AO, AL, AM), joissa sallitaan useampia erillispientaloja ja asuinrakennuksia. Lähtökohtaisesti jokainen tontti tulee rajoittua katualueeseen. Kiinteistötoimituksessa tai tonttitoimituksessa on mahdollista yhden tontin kautta perustaa enintään kahta tonttia palveleva rasite ajoyhteydelle (ns. kirvesvarsitontti) (MRA 37 §). Käytännössä tämä mahdollistaa enintään kahden erillispientalotontin toteuttamisen ilman toisen katuun rajautumista. Useampia varten asiaan tarvitaan kaavan uudelleen päivittäminen ja tutkiminen. Selkeintä on tämän kaavan yhteydessä ratkaista erillisten rakennuspaikkojen määrät ja sijoittelut sekä järjestää niille tarvittavat kulut. Jatkosuunnittelua helpottaisi ja liikenneturvallisuutta lisäisi myös ajoliittymäkieltokohtien merkitseminen kaavaan.

AM- kortteli sijoittuu asuinomakotitaloalueen keskelle, ollen rajanaapurina asuinrakennuspaikoille. On ilmeistä, että AM-korttelin laajentumisen myötä rakennusoikeus korottamattakin kasvaa riittävästi, jolloin kiinteistölle jää mahdollisuuksia toimintojen järjestämiselle sekä myös jättämään rakentamatonta luonnontilaista ympäristöä. Rakennuspaikka kun ei sellaisenaan mahdollista nykyaikaista täysimittaista maatilatoimintaa eikä sen vaatimaa rakentamista. Kaavamääräyksessä esitetään, että kortteliin voi sijoittua maatalouden toimintoja, muuta ympäristöhaittaa aiheuttamatonta elinkeinotoimintaa ja pientaloasumista. Määräys on osin harhaan johtava, koska maataloustoiminta normaalisti voi hyvinkin aiheuttaa ympäristöön melu- ja hajupäästöjä. Maataloustoiminta voi olla mm. tuotantoeläinten pitoa.

Varsinkin ranta-alueen kortteleissa 820 ja 815 isoilla tonteilla on varsin runsas rakennusoikeus. Osin varmaan ajatellun useamman erillispientalon mahdollistamiseksi. Rakennusalat sijaitsevat varsin etäällä rannasta, jolloin voisi kyseisille tonteille mahdollistaa ympäristöhaittaa aiheutumatonta pienimuotoista asuinkortteliin sopivaa elinkeinotoimintaa.

Yleisesti voidaan todeta, että asemakaava-alueilla pitäisi nykytietämyksen mukaan perinteisten viheralueiden lisäksi huolehtia riittävien ekologisten verkostojen ja käytävien ylläpidosta, kasvattamisesta ja säilyttämisestä. Ekologisilla verkostoilla on oleellinen merkitys luonnon monimuotoisuuden ylläpitämisessä. Verkostoalueilla myös pystytään hoitamaan hulevesien viivytystä.

Ranta-alueen kortteleihin 815 ja 820 liittyvässä kaavaosassa on tonttien pohjoispuolella ollutta lähivirkistysalueeksi osoitettua aluetta. Perustelut sen pienentämiseksi eivät ole riittävät. Kaavaselostuksen mukaan alue on ollut joutomaata, jota ei ole ollut tarvetta ottaa virkistyskäyttöön. Toimiva ekologinen verkosto sisältää erityyppisiä luontoalueita, kuten metsiköitä pensaineen ja kenttäkasvillisuuksineen, niittyjä, puistoja ja vesialueita.  Ekologisista ydinalueista ja yhteyksistä muodostuva vasta kokonaisuus, jolla on merkitystä. Näin muodostuvaa verkosta tulee kantaa mukana aina kaavoitettaessa, vaikka pieni palanen kerrallaan. Ihmiskäytön mukaan määritellyt viherulkoilualueet ja - yhteydet muodostavat virkistysaleverkoston. Ekologinen verkosto ja virkistysalueverkosto voivat täydentää toisiaan tai olla samaa aluekokonaisuutta. Edellä mainittujen verkostojen riittävyyttä ja olemassaoloa ei pysty arvioimaan esitetyssä kaavamuutoksessa, joka sisältää neljä erillistä ja suhteellisen pientä aluetta.

Ilmeisesti johtoalueeseen varattua alueen osaa kaavakartassa ei nyt vielä ilmennyt.

Käsittely kokouksessa: Ympäristöpäällikkö Niina Salminen-Åberg esitteli asiaa kokouksessa                             ja poistui ennen tämän pykälän päätöksentekoa.

Päätös:  Ympäristölautakunta toteaa lausuntonaan, että se on tyytyväinen                             kyseiseen esitettyyn Kydön asemakaavaluonnokseen.