Kunnanvaltuusto
Pöytäkirja 31.01.2022/Pykälä 4

KHALL 11.10.2021 § 286 

Kunnanvaltuuston päätöksen mukaisesti uuden yhtenäiskoulun suunnit­telua on jatkettu. Suunnittelun edetessä tulevia käyttäjäryhmiä on osal­listettu suunnitelmien arvioinnissa. Saadun palautteen perusteella suun­nitelmia on jalostettu käyttäjäryhmien tarpeita paremmin vastaaviksi.

Rakentamisen yleinen hintataso on noussut maailman laajuisesti ja tar­vikkeissa on ilmennyt hetkittäin suoranaista pulaa. Kunnan edunvalvo­jana toimiva rakennuttajakonsultti on tehnyt päivitetyn tavoitehinta -arvio laskelman. Laskelman pohjana käytettiin jalostettua arkkitehtisuunnitel­maa ja rakentamisessa yleisesti käytettyä Haahtela -indeksiä, joka ku­vaa tarjoushintatason kehittymistä. Uuden yhtenäiskoulun tarveselvityk­sen aikana Haahtela -indeksi oli 93,0. Kesäkuussa 2021 indeksi oli noussut 97,5. Nousun myötä tavoitehintaan on tullut lisäystä noin 600 000 euroa.

Kokonaisuudessaan kustannusarvio on noussut tarveselvityksestä noin 2 miljoonaa euroa, ollen kesällä 2021 noin 14 miljoonaa euroa. Koska kustannusarvio on noussut merkittävästi alkutilanteesta, kunta on teet­tänyt Inspira Oy:llä talouden painelaskelman. Laskelmassa arvioidaan kolmen eri vaihtoehdon taloudellisia vaikutuksia kunnan tulevaisuudelle. Jokainen tarkastelussa mukana oleva vaihtoehto stressaa kunnan ta­loutta. Päätös kokonaan uuden yhtenäiskoulun rakentamisesta tulee perustua toiminnallisuuteen eli mikä vaihtoehdoista vastaa parhaiten kunnan tulevaa tarvetta, kun tarkastelussa on mukana oppilasennuste, palveluiden painopisteen siirtyminen lapsista ja nuorista aikuisiin ja se­nioreihin sekä kunnan talous.

Liite: Tammelan kunnan taloudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus 19.8.2021 / Inspira

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: Ei

Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 0400 695 679.

Päätösehdotus: Kunnanhallitus päättää vastaanottaa ja hyväksyä Inspira Oy:n laatiman Tammelan kunnan taloudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus -raportin sekä esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto merkitsee selvi­tyksen tietoonsa saatetuksi.

Käsittely kokouksessa: Heikki Vainio ehdotti ja Maija-Stiina Rahkonen kannatti, että Kunnan­hallitus päättää vastaanottaa Inspira Oy:n laatiman Tammelan kunnan ta­loudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus -raportin sekä esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää suunnittelun loppuunsaatta­misesta 12,5 m€:n kustannusarviossa ja että selvitetään uusimman osan säilyttämisvaihtoehto ja vaikutus uudisrakennuksen kustannusarvioon.

Simo Pärssinen ehdotti neuvottelutaukoa. Puheenjohtaja määräsi neu­vottelutauon, joka pidettiin klo 17:24 - 17:28.

Puheenjohtaja totesi, että äänestys suoritetaan nimenhuutoäänestyk­senä. Toimitetussa äänestyksessä kunnanjohtajan päätösehdotus sai kolme ääntä (Jenni Rauhaniemi, Simo Pärssinen ja Manu Alarto) ja Heikki Vainion tekemä ja Maija-Stiina Rahkosen kannattama ehdotus sai neljä ääntä (Eero Pura, Heikki Vainio, Maija-Stiina Rahkonen ja Ka­tariina Suutela). Puheenjohtaja totesi, että kunnanhallitus päätti äänin 4-3 Heikki Vainion tekemän ja Maija-Stiina Rahkosen kannattaman ehdo­tuksen tulleen kunnanhallituksen päätökseksi.

Päätös:  Kunnanhallitus päätti vastaanottaa Inspira Oy:n laatiman Tammelan kunnan taloudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus -raportin sekä esittää kunnanvaltuustolle, että valtuusto päättää suunnittelun loppuunsaattamisesta 12,5 m€:n kustannusarviossa ja että selvitetään uusimman osan säilyttämisvaihtoehto ja vaikutus uudisrakennuksen kustannusarvioon.

Merkittiin pöytäkirjaan, että Manu Alarto ja kunnanjohtaja Kalle Larsson ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen, jotka liitetään pöytäkirjaan.

KVALT 25.10.2021 § 73 

Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto päättää suunnittelun loppuunsaattamisesta 12,5 m€:n kustannusarviossa ja että selvitetään uusimman osan säilyttämisvaihtoehto ja vaikutus uudisrakennuksen kustannusarvioon.

Käsittely kokouksessa:

  Puheenvuorojen aikana esitettiin kaksi vastaesitystä.

Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien, Perussuomalaisten ja Vihreiden valtuustoryhmät esittivät, että

1. valtuusto päättää merkitä tiedoksi Inspira Oy:n laatiman Tammelan kunnan taloudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus -raportin

2. ja, että yhtenäiskoulun suunnittelua jatketaan valtuuston lainvoimaisen päätöksen mukaisesti eli kokonaan uuden koulun rakentamiseksi ilman nyt asetettavaa hintakattoa.

SDP:n valtuustoryhmän esittivät, että Kunnanvaltuusto päättää suunnittelunloppuunsaattamista 14 milj. euron kustannusarviossa ja että selvitetään uusimman osan säilyttämisvaihtoehto ja vaikutus uudisrakennuksen kustannusarvioon.

Puheenjohtaja totesi, että on jätetty kaksi vastaesitystä ja että kokouksessa pidetään neuvottelutauko. Tauko pidettiin kello 19:58 - 20:08.

Kokoustauon jälkeen valtuutettu Pärssinen pyysi puheenjohtajalta puheenvuoroa, puheenjohtaja myönsi puheenvuoron. Pärssinen ilmoitti aiemman ryhmien tekemän vastaesityksen täydennyksestä, kuulumaan seuraavasti 1. valtuusto päättää merkitä tiedoksi Inspira Oy:n laatiman Tammelan kunnan taloudellinen kantokyky: Yhtenäiskoulun rahoitus -raportin

2. ja, että yhtenäiskoulun suunnittelua jatketaan valtuuston lainvoimaisen päätöksen mukaisesti eli kokonaan uuden koulun rakentamiseksi 13,9 milj. hintakatolla.

Maija-Stiina Rahkonen esitti neuvottelutaukoa, puheenjohtaja määräsi neuvottelutauon. Tauko pidettiin 20:11 - 20:15.

Puheenjohtaja ilmoitti, että ne jotka kannattavat Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien, Perussuomalaisten ja Vihreiden valtuustoryhmien vastaesitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat SDP:n ryhmäesitystä äänestävät EI.

Puheenjohtaja ehdotus äänestyksen suorittamisesta nimenhuutoäänestyksenä hyväksyttiin. Toimitetussa äänestyksessä Kokoomuksen, Kristillisdemokraattien, Perussuomalaisten ja Vihreiden valtuustoryhmien vastaesitys (JAA) sai 13 ääntä ja SDP:n ryhmäesitys (EI) sai 14 ääntä (Äänestyspöytäkirja liitteenä). Puheenjohtaja totesi, että SDP:n ryhmäesitys voitti äänin 13-14 jatkaen seuraavaan äänestykseen alkuperäisen päätösehdotuksen mukaisesti.

Manu Alarto esitti neuvottelutaukoa. Puheenjohtaja määräsi neuvottelutauon. Tauko pidettiin 20:22 - 20:27.

Puheenjohtaja ilmoitti, että ne jotka kannattavat kunnanhallituksen esitystä äänestävät JAA ja ne jotka kannattavat SDP:n ryhmäesitystä äänestävät EI.

Puheenjohtaja ehdotus äänestyksen suorittamisesta nimenhuutoäänestyksenä hyväksyttiin. Toimitetussa äänestyksessä kunnanhallituksen esitys (JAA) sai 10 ääntä ja SDP:n ryhmäesitys (EI) sai 17 ääntä (Äänestyspöytäkirja liitteenä). Puheenjohtaja totesi, että SDP:n ryhmäesitys voitti äänin 10-17.

Päätös:  Kunnanvaltuusto päätti suunnittelunloppuunsaattamista 14 milj. euron kustannusarviossa ja että selvitetään uusimman osan säilyttämisvaihtoehto ja vaikutus uudisrakennuksen kustannusarvioon.

Merkittiin pöytäkirjaan, että Keskustan valtuustoryhmän valtuutetut ilmoittivat jättävänsä eriävän mielipiteen, joka liitetään pöytäkirjaan.

KHALL 25.01.2022 § 34 

Varhaiskasvatus

Varhaiskasvatus on kaikille alle kouluikäisille tarkoitettua lapsen kasvua, kehitystä ja oppimista tukevaa toimintaa. Varhaiskasvatusta tarjotaan kaikille 1-6 -vuotiaille. Heistä 5-6 -vuotiaat ovat myös esiopetuksessa. Varhaiskasvatus ja esiopetus muodostavat yhtenäisen jatkumon varhaiskasvatuksesta kouluun. Varhaiskasvatusta tarjotaan päiväkodeissa ja perhepäivähoidossa.

Kirkonkylässä Norrintiellä on Päiväkoti Taikatassu, johon sijoittuu uuden koulun valmistumisen jälkeen 1-4 -vuotiaiden varhaiskasvatuspaikat. Päiväkodissa on myös tarvittaessa mahdollisuus järjestää kahden esiopetusryhmän toiminta esimerkiksi viisivuotiaiden esiopetus ja sitä täydentävä varhaiskasvatus.

Esiopetus

Esiopetuksen ikäluokka on 5-6 -vuotiaat lapset. Kuusivuotiaiden esiopetusta on ollut jo pitkään. Elokuusta 2021 esiopetusuudistuksen myötä esiopetusta laajennettiin kokeiluluontoisesti myös viisivuotiaille. Tammela on mukana valtakunnallisessa kaksivuotisen esiopetuksen kokeilussa. Esiopetuksessa on tällä hetkellä kaksi ikäluokkaa. Yhtenäiskoulun suunnittelun alkuvaiheessa ei vielä ollut tietoa kaksivuotisen esiopetuksen alkamisesta ja silloin uuden koulun tilat suunniteltiin yhdelle esiopetusikäluokalle. Tämän hetkisten väestöennusteiden mukaan viisivuotiaiden esiopetus voidaan toteuttaa päiväkodissa ja kuusivuotiaiden uudessa koulussa; ihanne olisi, että kaikki mahtuisivat uuteen kouluun. Tällä mahdollistetaan joustavan esi- ja alkuopetuksen välinen yhteistyö ja yhteisopettajuus.

Väestöennusteiden mukaan Kirkonkylän alueen esiopetukseen on tulossa lähivuosina 25-31 esioppilasta/ikäluokka. Yhden esiopetusryhmän koko on 21 lasta ja kolme työntekijää esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus huomioiden. Jos lapsi on pelkässä esiopetuksessa, ryhmä koko on 13 ja yksi opettaja. Mikäli ryhmässä on tuen tarpeisia lapsia, lasten tarpeisiin varataan varhaiserityiskasvatuksen lastenhoitaja ja riittävät varhaiskasvatuksen erityisopettajan palvelut. Väestöennusteen mukaan uuden koulun tiloissa tulee olemaan kaksi esiopetusryhmää ikäluokkaa kohden. Kaksivuotisessa esiopetuksessa ryhmien määrä on neljä. Tämän lisäksi osa esioppilaista voi hakea luontoliikuntaryhmään, joka toimii esiopetusajan liikuntapuiston metsä- ja liikuntapaikoilla. Luontoliikuntaryhmän koko on 10-14 lasta ja kaksi työntekijää. Luontoliikuntaryhmille tulee myös varata tilat esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen.

Opetussuunnitelmien mukaan esiopetuksen keskeinen työtapa on leikki, joka toteutuu erilaisissa toiminta(leikki)ympäristöissä. Lapsi oppii uusia asioita ja vuorovaikutustaitoja leikkien. Leikkiympäristöjen rakentamiseen vaadittava tilatarve on hieman isompi kuin luokkatila. Esioppilaan oppiminen tapahtuu pienemmissä ryhmissä, jotka liikkuvat toiminnasta toiseen joustavasti.

Kokonaan uusi koulu (vaihtoehto A) mahdollistaa sujuvan siirtymän eri tilojen välillä. Esioppilaat voivat käyttää joustavasti omien ryhmätilojen lisäksi ruoka- ja liikuntasalia, musiikki-, kotitalous- tai käsityönluokkia sekä joustavia oppimisen alueita. Yhteistyö tilojen käytön suhteen on sujuvampaa kuin erillisestä rakennuksesta käsin. Kokemusten mukaan yhteistyö jää, jos tilat ovat eri paikassa ja siirtymät vievät liikaa aikaa esiopetuspäivästä.

Kahden koulun malli (vaihtoehto B) eriyttää esi- ja alkuopetuksen erilliseen tilaan ja toiminta supistuu. Kaikista pienimmät lapset joutuvat siirtymään päivän aikana, eikä esiopetuspäivästä muodostu eheä kokonaisuus. Myös lisähenkilöstön tarve kasvaa, koska siirtymiin ja valvontaan tarvitaan enemmän henkilökuntaa. Myös esioppilaiden ja koululaisten kaunis piha-alue jää rakentamatta, eikä kasvatus- ja koulutustoiminnasta muodostu eheää oppimisympäristö sisä- ja ulko-oppimisympäristöineen. Jos osa toimitiloista sijaitsee erillisessä rakennuksessa, toiminnan toteuttamista häiritsee hankalat siirtymät. Erillisten rakennusten välillä liikkuminen lisää henkilöstötarvetta jo pelkästään toiminnan siirtymien ja valvonnan vuoksi. Silloin lisätyöntekijöiden tarve on arviolta vähintään kahden työntekijän verran. Tämä kuitenkin riippuu lasten määrästä ja tarpeista. Mikäli kaikki toiminta on yhdessä samassa kiinteistössä, valvovan ja ohjaavan henkilöstön tarve vähenee, ja toiminta on mahdollista toteuttaa lakisääteisen suhdeluvun mukaan ilman siirtymiin tarvittavaa lisähenkilöstöä.

Esioppilaille tulee järjestää mahdollisuus esiopetusta täydentävään varhaiskasvatukseen samassa paikassa kuin esiopetus järjestetään. Toisin sanoen sellainen malli ei ole mahdollista, että esiopetus on koulussa ja esiopetusta täydentävä varhaiskasvatus päiväkodissa. Vaan nämä tulee järjestää samassa paikassa. Toiminnan luonne voi sisältää esimerkiksi luontoliikunta esiopetusta metsäpaikalla, mutta silloinkin lapsen varhaiskasvatuspaikka on sama, missä luontoliikuntaryhmä on kirjoilla. Esiopetusta täydentävän varhaiskasvatuksen toiminta-aika on vähintään klo 6.30-17 välillä, tai tarpeen mukaan klo 6-18 välillä. Varhaiskasvatuksessa järjestetään aamupala, lounas ja välipala. Mikäli varhaiskasvatuspaikka on auki klo 18 asti, lapselle tarjotaan päivällinen. Toiminnan sujuvuuden kannalta ruokailujen järjestäminen on järkevää toteuttaa samassa kiinteistössä esiopetustilojen kanssa. Mikäli ruokailupaikat sijaitsevat eri kiinteistössä, tarvitaan siirtymävaiheeseen enemmän henkilökuntaa. Eri kiinteistöissä toteutettu toiminta lisää siivouksen määrää.

Yhden koulun malli mahdollistaa esiopetukselle kaikkien koulun tilojen käytön sujuvammin kuin kahden koulun malli. Esiopetuksen toteuttamiselle on eduksi se, että esiopetuksen tilat sijaitsevat lähellä ruoka- ja liikuntasalia, jolloin niitä on joustava käyttää. Myös helppo kulku musiikki ja kädentaitojen toimitiloihin sujuvoittaa toimintaa. Esiopetuksen ja varhaiskasvatuksen toteuttamisessa eduksi on riittävän isot eteistilat, useampi pienryhmätila/toimitila, tilat lakisäännöllisille suunnitteluajoille ja riittävät varastot. Nämä ovat nykyisissä Kirkonkylän esiopetusyksiköissä henkilökunnan kokemusten mukaan olleet puutteelliset. Kun esiopetus sijaitsee koulun kanssa samassa kiinteistössä, joustavan esi- ja alkuopetuksen toteuttaminen mahdollistuu. Esioppilaiden siirtyessä koulun uusiin tiloihin, Päiväkoti Taikatassun tilat riittävät väestöennusteen mukaan 1-4 -vuotiaiden tai 1-5 -vuotiaiden varhaiskasvatukseen. Kaikkia esiopetusryhmiä ei ole mahdollista jättää päiväkodille, koska silloin nykyiset tilat jäävät ahtaiksi toiminnan järjestämiselle. Kunnolliset tilat mahdollistavat hyviä oppimistuloksia ja luovat ympärilleen viihtyvyyttä niin esioppilaille kuin työntekijöille.

Perusopetus

Uuden koulukeskuksen suunnittelu aloitettiin v.2018 tarveselvityksellä, joka sisältää mm. tilaohjelman ja uuden koulun pedagogisen vision.  Pedagogisen suunnitelma on ollut pohjana uuden koulurakennuksen tilatarpeen määrittelylle. Pedagogisen vision mukaan tavoitteena on koulu, jossa toteutuu opetussuunnitelman mukaisesti yhteistyö, kiireettömyys, osallisuus, yhteisöllisyys, joustavuus sekä selkeä pedagogiikka. Pedagogisen vision mukaan Tammelan uusi koulukeskus on monien mahdollisuuksien talo, jossa toteutetaan vahvuus -ja positiivisuuspedagogiikkaa lapsilähtöisesti. Keskiössä on myös luonto ja liikkuminen Tammelan kunnan arvojen mukaisesti.

Yhdessä yhteisessä koulurakennuksessa tilat ovat yhteiskäyttöinen resurssi, joka on kaikkien talon käyttäjien käytettävissä. Esim. käsityöluokkaa voivat käyttää niin eskarilaiset kuin isommatkin oppilaat. Tilojen suunnittelussa on huomioitu toiminnallisuus siten, että ryhmätyötilat sijaitsevat helposti tavoitettavissa luokkatilojen läheisyydessä. Lapsiryhmien ja etenkin erityislasten siirtymätilanteet helpottuvat, kun siirrytään paikasta toiseen tutun talon sisällä.

 Opetussuunnitelman edellyttämä yhteisopettajuus lisääntyy ja pedagogisesti tärkeät tehtävien vaihdot on helpompia ja edullisempia toteuttaa samassa kiinteistössä. Henkilöstöresurssia voidaan käyttää tehokkaammin.  Käytetty pedagogiikka on joustavampaa ja monipuolisempaa.

Yhteisöllinen toimintakulttuuri toteutuu helpommin ja aidompana, kun ollaan samassa kiinteistössä.

Oppilaiden osallisuus lisääntyy sekä eri ikäisten oppilaiden yhteistoiminta helpottuu arjessa. Oppilaiden koulunkäynnin järjestäminen paranee, kun eri luokka-asteiden nivelvaiheet helpottuvat ja oppilaantuntemus lisääntyy. Koulupäivän käytänteet ovat sujuvampia samassa talossa. Esim. oppilashuollon palveluiden käyttäminen ja ruokailujen järjestäminen ja ruokailuihin siirtyminen. Pienten lasten siirtyminen ruokailuun pihan poikki säällä kuin säällä vie paljon aikaa. Haitta on päivittäinen.

Opetushenkilöstön määrään yhden koulukiinteistön ratkaisulla ei ole vaikutusta.

Säilytetään nykyinen alakoulun siipi

Nykyinen alakoulun siipi säilytetään ja sinne tehdään tilat esiopetukselle (2v) ja luokka-asteille 1-3. Tiloihin saadaan niukasti riittävät tilat. Kuitenkin esim. tarvittavien ryhmätyötilojen riittävän määrän toteuttaminen on haasteellista. Tilat on varusteltava uudisrakennuksen tasoisesti.

Esiopetuksen ja alkuopetuksen yhteistyö on nykyistä luontevampaa, kun toiminnot ovat samassa rakennuksessa. Myös joustava siirtyminen esiopetuksesta alkuopetukseen toteutuu helpommin.

Säilytettävän siiven aulatila toimisi hyvin joustavana, avoimena oppimisalueena. Tila voitaisiin varustaa pienempien oppilaiden sisäliikuntaan sopivaksi, mikä helpottaisi uudisrakennuksen liikuntatilojen ahtautta.

Ruokailu tapahtuisi uudisrakennuksessa, mikä aiheuttaa lisätarvetta vaatesäilytykselle uudisrakennuksen puolella. Ruokailuun siirtyminen ja sieltä palaaminen vie paljon aikaa oppitunneista ja vaatii valvontaresurssia.  Haitta on jatkuva ja päivittäinen.

Uuden koulurakennuksen joustavat yhteiskäyttöön tarkoitetut tilat ovat teoriassa kaikkien luokka-asteiden käytettävissä, siis myös eri rakennuksessa olevien esi- ja alkuopetuksen oppilaiden. Kuitenkin käytännössä siirtyminen talosta toiseen, etenkin pienten oppilaiden kanssa, ei arjessa kovinkaan usein toteudu.

Koulun yhtenäisen toimintakulttuurin luominen ja toteuttaminen on haastavaa, kun ollaan eri kiinteistössä. Muodostuu helposti pienten koulu ja isojen koulu. 

Koko koulun piha-alue jää pienemmäksi ja täytyy suunnitella uudelleen.

Opetushenkilöstön määrään ei tilaratkaisulla ole vaikutusta.

Teknisen toimen arvio

Kokonaan uuden koulun (vaihtoehto A) tai vaihtoehtoisesti osittain uuden koulu ja saneerauksen vaihtoehtoja (vaihtoehto B) verratessa voidaan todeta, että laajennuksen kanssa käyttöömme olisi jäämässä osin tehottomia neliöitä ja jonka yhteenlaskettu perustamiskustannus kustannusarvioiden pohjalta jopa ylittää kokonaan uuden koulun rakentamiskustannukset.

Kustannusarvio vaihtoehdossa B, on laajennuksen osalta laadittu 52% korjausasteella, jolloin muutokset koskevat vain alueita paikallisesti, ei koko rakennuksen saneerausta. Kustannusarviossa ei myöskään ole suunniteltu taloteknisten järjestelmien päivitystä nykypäivän vaatimuksille.

Tekninen toimi on tehnyt vaihtoehtojen välillä vertailuja omien tukipalveluiden, eli ruoka- ja puhdistuspalvelut, sekä teknisen ylläpidon osalta. Vertailussa ruoka- ja puhdistuspalvelujen osalta vaihtoehto B lisää henkilöstökuluja arviolta yhden henkilön osalta, joka tarvikkeineen vuodessa olisi noin 37.000€. Ruoka- ja puhdistuspalvelujen osalta voidaan lisäksi todeta, että mitä nuoremmista asiakkaista on kyse, sitä enemmän kohdistuu tekniselle toimelle järjestettävää tukipalvelua. Rakennuksen teknisen ylläpidon osalta laajempi pinta-ala ja tilavuus tuovat jo suoraan lisäkustannuksia, eli näiden osalta tekninen on tarkastelussaan päätynyt 22.500€ vuotuiseen lisäkuluun vaihtoehdossa B.

Talous

Molempien vaihtoehtojen osalta on valmistelussa taloudellinen tarkastelu. Tarkastelun tekee Inspira Oy ja tarkastelu esitellään valtuutetuille valtuustoinfossa 27.1.2022. Kattava taloudellinen tarkastelu olisi tässä kohtaa ennen aikaista vaikka molempien vaihtoehtojen kustannusarviot on jo tiedossa. Kokonaan uuden yhtenäiskoulun kustannusarvio on 14.9 miljoonaa euroa. Osittain uuden yhtenäiskoulun kustannusarvio on 15.3 miljoonaa euroa. Käyttötalouden kannalta kokonaan uusi yhtenäiskoulu on vaihtoehdoista parempi, koska osittain uusi yhtenäiskoulu lisää henkilöstökuluja. Lisäksi kiinteistöhuollon ja ruoka- ja puhdistuspalvelun kulut ovat osittain uudessa yhtenäiskoulussa kokonaan uuden yhtenäiskouluun verrattuna korkeammat. Kustannusarvioiden ja käyttötalouden vertailu osoittaa, että kunnan talouden kannalta kokonaan uusi yhtenäiskoulu on vaihtoehdoista parempi.

Yhteenveto

Kokonaisarvion osalta huomio kannattaa kiinnittää talouden lisäksi tarkastelussa olevien vaihtoehtojen toiminnallisiin eroihin. Nämä toiminnalliset erot lopulta ratkaisevat, ovatko eri käyttäjäryhmät tyytyväisiä lopulliseen ratkaisuun. Asiantuntijoiden arviointien perusteella kokonaan uusi yhtenäiskoulu vastaa parhaiten asetettuihin tavoitteisiin. Lasten ja nuorten edunmukaista on rakentaa eheä oppimisympäristö, jossa esimerkiksi tuentarpeellisten lasten tarpeet ovat huomioitu.

Muunneltavuuden osalta kokonaan uusi yhtenäiskoulu on rakennusteknisesti paremmin muuttuviin tarpeisiin vastaava. Samalla eheä luontopiha osana oppimisympäristöä on asetettujen tavoitteiden mukainen. 

Valmistelija: Kunnanjohtaja Kalle Larsson, puh. 0400 695 679

    Tekninen johtaja Jari Kauppi, puh. 040 8611 788

  Sivistystoimenjohtaja Pekka Lintonen, puh. 050 339 3675

  Koulukeskuksen rehtori Pirjoriitta Olkkonen, puh. 040 579 0522
  Varhaiskasvatuspäällikkö Paula Laakso, puh. 050 372 2267
  Henkilöstöpäällikkö Leena Ahola, puh. 050 569 6348
  Ruoka- ja puhdistuspalvelujohtaja Satu Tienhaara, puh. 050 382 8505
  Talonrakennusmestari Mika Suontausta, puh. 0500 813 132

Päätösehdotus: Kunnanhallitus esittää valtuustolle, että tämä päättää

1. merkitä tietoon saatetuksi toimialojen valmisteleman selvityksen kokonaan uuden ja osittain uuden yhtenäiskoulun vaihtoehtojen osalta,

2. todeta, että vaihtoehtojen selvittäminen on tehty riittävän laaja-alaisesti ja

3. kilpailutettu suunnittelu toteutetaan loppuun kokonaan uuden yhtenäiskoulun vaihtoehdolla.

Käsittely kokouksessa:

  Keskustelun kuluessa Maija-Stiina Rahkonen esitti, että kunnanhallitus
  päättää

  1. jättää asia pöydälle, koska taloudellisen kantokyvyn raportti on ollut
  käytettävissä vasta vuorokautta ennen kunnanhallituksen kokousta.

   2. taloudellisen kantokyvyn raporttia ei ole tehty valtuuston
  päättämässä 14 miljoonan euron kustannusarviossa.

   Esitys raukesi kannattamattomana.

   Kunnanhallitus totesi että kantokyvyn raportti saapui vain vuorokautta
  ennen kokousta, jolloin heillä ei ollut riittävästi aikaa perehtyä asian
  sisältöön.

Päätös:  Hyväksyttiin yksimielisesti päätösehdotus.

KVALT 31.01.2022 § 4  

270/02.05.02/2021  

Päätösehdotus: Kunnanvaltuusto päättää

1. merkitä tietoon saatetuksi toimialojen valmisteleman selvityksen kokonaan uuden ja osittain uuden yhtenäiskoulun vaihtoehtojen osalta,

2. todeta, että vaihtoehtojen selvittäminen on tehty riittävän laaja-alaisesti ja

3. kilpailutettu suunnittelu toteutetaan loppuun kokonaan uuden yhtenäiskoulun vaihtoehdolla.

Käsittely kokouksessa:
 

   Maija-Stiina Rahkonen esitti, että kohtaan 3. lisätään lisäys valtuuston
  hyväksymässä 14 milj. euron kustannusarviossa. Puheenjohtaja totesi,
  että vastustusta lisäyksestä ei syntynyt, päätetään lisätä kohtaan 3.
  tarkennus valtuuston päätöksestä.

Päätös:  Kunnanvaltuusto päätti yksimielisesti

1. merkitä tietoon saatetuksi toimialojen valmisteleman selvityksen kokonaan uuden ja osittain uuden yhtenäiskoulun vaihtoehtojen osalta,

2. todeta, että vaihtoehtojen selvittäminen on tehty riittävän laaja-alaisesti ja

3. kilpailutettu suunnittelu toteutetaan loppuun valtuuston hyväksymässä 14 milj. euron kustannusarviossa kokonaan uuden yhtenäiskoulun vaihtoehdolla.