Ympäristölautakunta
Pöytäkirja 08.09.2021/Pykälä 77

YMPAR 08.09.2021 § 77  

Jätelautakunnalta saadun tiedon mukaan, kiinteistö 834-427-1-45 ei kuulu kiinteistöittäiseen jätteenkuljetuksen piiriin. Kiinteistöllä sijaitsee vakituinen asuinrakennus. Kiinteistöllä on kirjoilla väestörekisterin tietojen perusteella kaksi henkilöä.

Jätelautakunta on lähestynyt kiinteistön omistajaa 5.11.2020 lähetetyllä kirjeellä, jossa häntä on pyydetty toimittamaan selvitys kiinteistön jätehuollosta 7.12.2020 mennessä. Selvitystä ei toimitettu. Seudullinen ympäristönsuojelu on kehottanut kiinteistön omistajaa 22.2.2021 lähetetyllä kirjeellä liittämään kiinteistö jätehuollon piiriin / toimittamaan selvitys kiinteistön jätehuollon tilasta kirjeen liitteenä olevalla lomakkeella 31.3.2021 mennessä. Koska edellä mainittuja toimenpiteitä ei toteutettu, lähetettiin uusi kehotus, jossa toimenpiteet kehotettiin toteuttamaan 16.5.2021 mennessä. Jätelautakunta tai seudullinen ympäristönsuojelu ei ole vastaanottanut tietoa siitä, että kiinteistö olisi liitetty jätteenkuljetuksen piiriin, minkä vuoksi kiinteistön omistajalle lähetettiin 4.6.2021 kuulemiskirje uhkasakkomenettelyn käynnistämiseen liittyen. Selvitystä pyydettiin 20 vuorokauden kuluessa kirjeen tiedoksisaannista. Tiedoksisaannin katsottiin tapahtuneen seitsemäntenä päivänä siitä, kun kirje annettiin postin kuljetettavaksi. Kiinteistön omistaja ei ole toimittanut selvitystä tai ollut muutoinkaan yhteydessä seudulliseen ympäristönsuojeluun tai jätelautakuntaan ennen määräajan umpeutumista tai sen jälkeen.

Lainsäädäntö: Jätelain (646/2011) 32 §:n mukaan kunnan on järjestettävä mm. vakinaisessa asunnossa, vapaa-ajan asunnossa, asuntolassa ja muussa asumisessa syntyvän jätteen jätehuolto. Jätelain 41 §:n 1 mom. mukaan kiinteistön haltijan tai muun jätteen haltijan on luovutettava 32 §:n mukaisesti kunnan vastuulle kuuluva jäte alueella järjestettyyn kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen tai kunnan järjestämään alueelliseen vastaanottopaikkaan. Jätteen haltijalla tarkoitetaan jätteen tuottajaa, kiinteistön haltijaa tai muuta, jonka hallussa jäte on (6 §, kohta 5). Kiinteistön haltijan on järjestettävä vastaanottopaikka kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen kuuluvan jätteen keräystä varten (40 §). Jätelain 129 §:n 1 mom. mukaan valvontaviranomaisen on tehostettava, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta, tämän lain nojalla antamaansa kieltoa tai määräystä uhkasakolla tai uhalla, että tekemättä jätetty toimenpide teetetään laiminlyöjän kustannuksella tai toiminta keskeytetään tai kielletään.

Tammelan kunnassa sovellettavien Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n osakaskuntien jätehuoltomääräysten 4 §:n mukaan kunnan jätehuollon järjestämisvastuun piiriin kuuluvan jätteen haltijan on liityttävä kunnan jätehuoltojärjestelmään. Liittyminen kunnan jätehuoltojärjestelmään tapahtuu lähtökohtaisesti liittymällä kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen. Pykälän 6 mukaisesti Tammelan kunnan alueella kiinteistöittäiseen jätteenkuljetuksen järjestämisestä vastaa kiinteistön haltija. Liittyminen kiinteistön haltijan järjestämään jätteenkuljetukseen tapahtuu kiinteistöittäisellä omalla tai yhteisellä (kimppa) jäteastialla. Kiinteistöittäisessä jätehuollossa kiinteistön haltija ottaa yhteyttä jätehuoltorekisteriin hyväksyttyyn jätteenkuljetusyrittäjään ja tekee valitsemansa yrittäjän kanssa sopimuksen jätteiden noutamisesta ja kuljettamisesta kiinteistöltä näiden jätehuoltomääräysten mukaisesti. Määräysten noudattamista valvovat eli valvontaviranomaisina toimivat Loimi-Hämeen Jätehuollon yhteistoiminta-alueen kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset sekä alueen Ely-keskukset (36 §).

Tammelan hallintosäännön mukaan ympäristölautakunta toimii Tammelassa jätelaissa tarkoitettuna valvontaviranomaisena.

Uhkasakkolain (1113/1990) 6 §:n mukaan uhkasakko asetetaan määräämällä päävelvoite asianosaisen noudatettavaksi sakon uhalla. Kunkin päävelvoitteen tehosteeksi on asetettava eri uhkasakko. Uhkasakko asetetaan markkamäärältään kiinteänä tai siten, että sen suuruus määräytyy ajan kulumisen perusteella (juokseva uhkasakko). Asettamispäätöksestä on käytävä selvästi ilmi, mihin asianosainen on velvoitettu ja milloin, mihin mennessä tai mistä lähtien päävelvoitetta on noudatettava. Määräajan pituutta harkittaessa on otettava huomioon päävelvoitteen laatu ja laajuus, velvoitetun mahdollisuus noudattaa sitä sekä muut asiaan vaikuttavat seikat. 7 §:n mukaan uhkasakko voidaan kohdistaa vain sellaiseen asianosaiseen, jolla on oikeudellinen ja tosiasiallinen mahdollisuus noudattaa päävelvoitetta. 22 §:n mukaan asianosaiselle on ennen uhkasakon asettamista ja tuomitsemista taikka teettämis- tai keskeyttämisuhan asettamista ja täytäntöön pantavaksi määräämistä koskevan asian ratkaisemista varattava tilaisuus selityksen antamiseen siten kuin hallintolain 34 §:ssä säädetään.

Toimenpidevaatimus: Kiinteistö tulee liittää kunnan jätehuoltojärjestelmään:

-          liittymällä ja luovuttamalla jäte kiinteistöittäiseen jätteenkuljetukseen; tai

-          sopimalla yhteisastian käytöstä kiinteistöittäisessä jätteenkuljetuksessa lähikiinteistön kanssa.

Liittymisestä tulee ilmoittaa jätelautakunnalle.

Toimenpiteen kohtuulliseksi toteuttamisajaksi katsotaan kaksi kuukautta siitä, kun asianomainen on saanut todisteellisesti tiedon uhkasakon asettamisesta. Määräajassa on huomioitu seuraavat asiat: 1) Jäteastian hankkiminen; astioita myydään useissa kaupoissa sekä jätteenkuljettajien toimesta 2) Jätteenkuljetussopimuksen tekeminen; sopimuksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse, postitse tai paikan päällä käymällä 3) Ilmoittaminen jätelautakunnalle kuljetussopimuksen tekemisestä; ilmoituksen voi tehdä sähköisesti, puhelimitse, postitse tai paikan päällä.

Liittymisestä tulee ilmoittaa jätelautakunnalle, sillä alueella on käytössä kiinteistön haltijan järjestelmä jätteenkuljetus eikä kunnan järjestelmä jätteenkuljetus. Jälkimmäisessä mallissa tiedot jätteenkuljetusten tilanteesta päivittyisivät reaaliajassa jätelautakunnan järjestelmiin.

Koska kiinteistön tila ei ole jätelain mukainen ja kiinteistön omistajaa on useaan otteeseen ohjeistettu ja kehotettu tilanteen korjaamiseksi eikä kiinteistön omistaja ole tuonut esille mitään hyväksyttävää syytä toimenpiteen tekemättä jättämiselle, on kiinteistön omistajalle syytä asettaa uhkasakko edellytetyn toimenpiteen hoitamiseksi. Ottaen huomioon asian laatu, kohtuulliseksi uhkasakon määräksi katsotaan yhteensä 500 euroa.

Lapsivaikutusten arviointi (Kvalt 60 §, 23.9.2019)

Päätöksen lapsivaikutukset: On/Ei

Yritysvaikutusten arviointi (Kvalt 66 §, 20.12.2010):

Vaikuttaako yritysten kilpailutilanteeseen: Kyllä/Ehkä/Ei

Onko päätöksellä vaikutuksia yritysten määrän kehittymiseen: Kyllä/Ehkä/Ei

Vaikuttaako päätös positiivisesti työpaikkojen muodostumiseen: Kyllä/Ehkä/Ei

Onko palvelu mahdollista ulkoistaa: Kyllä/Ehkä/Ei

Valmistelija: Ympäristötarkastaja Marika Sarkkinen, puh. 050 5640049

Päätösehdotus: Ympäristölautakunta päättää velvoittaa kiinteistön 834-427-1-45 omistajan ja haltijan toteuttamaan toimenpidevaatimuksen ensimmäisen kappaleen mukaiset toimet kahden kuukauden kuluessa tämän päätöksen tiedoksisaannista hänelle nyt asetettavan viidensadan (500) euron suuruisen sakon uhalla.

Käsittely kokouksessa: Ympäristötarkastaja Marika Sarkkinen esitteli asiaa kokouksessa kello 18.14 - 18.18 ja poistui kokouksesta ennen päätöksentekoa.

Päätös: Päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.